Markku Kuisma: Yksinkertaisuuden ylistys

Markku Kuisman hieman saarnaava mutta silti mukaansa tempaava kirja on yksi syksyn tärkeistä kirjoista rahan, vallan ja johtamisen merkillisestä maailmasta. Siinä esitetään juuri oikeita kysymyksiä ja ihmetellään tämän hetken yhteiskunnan eliitin esittämiä yksisilmäisiä ratkaisuja, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Markku Kuisma
Markku Kuisma: Yksinkertaisuuden ylistys -kirjan kansi
Tom Backström

Aivan tavallinen kansalainen; työssäkäyvä, eläkeläinen tai työtön, on varmasti enemmän kuin ymmällä seuratessaan tämänhetkistä maailmanmenoa.

Kovin kauas ovat tavallisen kansan ja eliitin näkemykset karanneet toisistaan.

Juha Pikkarainen

Suomen muutaman viimeisen hallituksen suunnittelemat ja rakentamat erilaiset hallintohimmelit on kuulemma rakennettu byrokratian vähentämiseksi ja kansalaisten saamien palveluiden parantamiseksi ja tehostamiseksi. Jokaisen kokema todellisuus osoittaa kuitenkin jotakin aivan muuta.

Aivan yhtä ymmällä tavalliset kansalaiset ovat myös isojen yritysten johtajien jakamista tuhansista potkuista tai yrityskaupoista ja johtajien siitä hyvästä saamista miljoonien eurojen palkoista ja palkkioista. Semmoinen touhu ei ollut mahdollista vielä pari vuosikymmentä sitten. Tänä päivänä kaikenlainen kansalaisten kokema ja näkemä hulluus tuntuu vain lisääntyvän, vaikka yhteiskunnan pieni eliitti puhuu hulluuden sijasta järkevyydestä ja ainoasta mahdollisesta tavasta toimia. Kovin kauas ovat tavallisen kansan ja eliitin näkemykset karanneet toisistaan.

Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma on myös ymmällä viime vuosikymmenien vääränlaisista muutoksista, jota myös kehitykseksi kutsutaan. Aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana hän on kirjoittanut maailman ja suomalaisen yhteiskunnan muutoksista kirjan nimeltään Yksinkertaisuuden ylistys, alaotsakkeena Rahan, vallan ja johtamisen merkillinen maailma. Kirjan on kustantanut Siltala.

Lukijalle

Kirjansa Lukijalle-nimisessä esipuheessa Markku Kuisma kertoo syyn kirjansa kirjoittamiseen. Yksinkertaisuuden ylistys on syntynyt katsomisesta ympärilleen, taakseen ja mielellään myös eteenpäin.

"Miksi muka on näin? Miksi yksinkertaisuutta on pakko ylistää ja nostaa kaiken tekemisen johtotähdeksi

Siksi, että aave leijuu Euroopan yllä – ei kommunismin, vaan väärän byrokratian ja sekavien organisaatiohimmeleiden aave. Ei todellakaan tarvitse katsoa kuin ympärilleen, lähelle ja kauas.

On sotea, elyä, alya, solea ja ypj:tä.

On politiikka- ja strategiaohjelmia, tuottavuus- ja kehittämisprojekteja ja jalkauttamishankkeita, toinen toistaan elämälle vieraampia ja entistä kauemmas oikeiden ongelmien oikeista ratkaisuista vieviä.

On suuria suomalaisia osinkoveroratkaisuja, jotka sotkevat ja lannistavat selkeyttämisen ja kannustamisen sijasta. Yksinkertaisuus olisi tässä jos missä hyve.

On hieno palveluyhteiskunta, joka tarkoittaa että asiakkaat palvelevat itse itseään eikä mikään toimi, paitsi asiakkaiden laskutus, jos sekään...”

Markku Kuisma on jakanut kirjansa Yksinkertaisuuden ylistys neljään päälukuun, joiden nimet jo kertovat paljon. 1. Stalin ja Goldman Sachs, 2. Miten meidän käy?, 3. Snellman, Schumpeter ja luova tuho sekä 4. Mutta meillä ei ole Rockefelleriä.

Vaikka Kuisma tarkastelee kirjassaan tämän päivän maailmaa, käyttää hän historioitsijana tarkastelussaan lukuisia historian esimerkkejä, joilla nykypäivän monimutkaisuuteen peitetty järjettömyys paljastuu. Hän yhdistää äkkiäajatellen yhteen kuulumattomia asiota ja saa näin lukijan ajattelemaan. Hän myös oikoo monia tämän päivän väärinkäsityksiä, jotka perustellaan historiallisilla tapahtumilla, jotka myös on ymmärretty tahallaan tai tietämättömyyttään väärin.

Tsaarin Venäjä oli Suomelle lempeä

Kun Timo Soini nimitti EU-komissaari Olli Rehnin Brysselin Bobrikoviksi, käytti hän hyväkseen kansalliseen muistiin piirtynyttä väärää mielikuvaa Bobrikovista Suomen syöjänä. Kuisman mielestä suuriruhtinas ei ollut mikään Suuri Saatana vaan tehtävänsä vakavasti ottanut, ansioitunut upseeri ja korkea virkamies, jonka tehtävänä oli uudistaa, tehostaa ja harmonisoida laajan maan hallintoa. Siinä mielessä vertailu oli oikea, että EU:ssa hallintoa myös pyritään harmonisoimaan. Onko siinä onnistuttu, on kokonaan toinen asia. 1900-luvun suurvaltoihin verrattuna tsaarin Venäjä käyttäytyi Suomea kohtaan lempeästi. Haettaessa vertailukohtia Euroopan Unionille on tsaarin Venäjä Kuisman mielestä Neuvostoliittoa parempi esimerkki.

Kirjan kolmannessa luvussa Markku Kuisma nostaa esiin hyvin tärkeitä seikkoja suomalaisen yhteiskunnan ja pohjoismaisen yhteiskuntamallin kehityksestä, joita jokaisen kannattaisi lukea. Pohjois-Euroopan syrjämaat ovat maailmansotien jälkeen pystyneet rakentamaan hyvin tasa-arvoisen yhteiskunnan. Sen rakentaminen on perustunut kaikkien verottamiseen ja pienehköjen tuloerojen perinteeseen ja näin luotuun vahvaan yhteiskuntamalliin. Paluu korkeiden tuloerojen luokkayhteiskuntaan on silti monen nykyisen poliittisen johtajan agendalla. On pakko kysyä, miksi? Eivätkö kaikki yhteiskunnan tilaa kuvaavat mittarit, joilla eri yhteiskuntia mitataan, osoita juuri Pohjoismaiden onnistuneen parhaiten.

Markku Kuisman välillä vähän saarnaava mutta silti mukaansa tempaava kirja Yksinkertaisuuden ylistys on yksi syksyn tärkeistä kirjoista. Siinä esitetään juuri oikeita kysymyksiä ja ihmetellään tämän hetken yhteiskunnan eliitin esittämiä yksisilmäisiä ratkaisuja. Tavallista kansalaista sellaiset vain hämmästyttävät. Kannattaa tutustua.