Tukieurojen tasakylvö ympäri Suomen saattaa loppua

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä pohtii parhaillaan muutoksia ympäristötukijärjestelmään. Yhtenä tavoitteena on ohjata ympäristönsuojelutoimia niille alueille, jotka kuormittavat eniten Itämerta.

Kotimaa
Peltomaisemaa Joutsenossa Lappeenrannassa syyskuussa 2013.
Yle

Rannikolla sijaitseva maatila saattaa jatkossa saada enemmän ympäristötukia kuin sisämaassa oleva tila.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä laatii parhaillaan muutoksia ympäristötukijärjestelmään.

Nykyään Eu:n ympäristötukia on maksettu samojen periaatteiden mukaisesti kaikille tiloille. Kohdentamisen myötä tukia voitaisiin maksaa enemmän niille tiloille, joiden ympäristövaikutukset Itämereen ovat suurimmat.

Käytännössä ympäristötukien painopiste voisi muuttua etelä- ja länsirannikon suuntaan, sillä näiltä valuma-alueilta tulee eniten ravinnekuormitusta Itämereen.

- Toimenpiteet eivät nykyään ole kovinkaan hyvin räätälöityjä kuormittaville alueille. Jatkossa suojelutoimet olisivat jopa tilakohtaisia, eli tilakohtaisesti määriteltäisiin mm. kaltevien peltoalueiden määrä ja otettaisiin huomioon maaperän ravinnepitoisuus, kertoo valmistelutyöryhmän jäsen, ylitarkastaja Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

- Nyt pitää tehdä entistä selkeämmin valinta, että mihin näitä rajallisia korvausjärjestelmän varoja käytetään. Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueet ovat kriittisimpiä Itämeren kannalta, joten niihin kohdennetuille ympäristönsuojelueuroille saisi parhaan katteen.

Ympäristökorvausten valmistelutyöryhmä ei kuitenkaan vielä ole päässyt yksimielisyyteen asiassa, joten kohdentamismenetelmän käyttöön otto ei ole varmaa.

Esitys uudeksi ohjelmaksi on etenemässä poliittiseen päätöksentekoon ensi keväänä, jotta se saataisiin voimaan vuoden 2015 alusta.

Vapaaehtoisuutta riittänyt, mutta kuinka pitkään?

Ympäristötukijärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen. Suomessa sen piirissä on yli 90 prosenttia maanviljelijöistä, eli sitoutumisaste on Euroopan mittakaavassa erittäin hyvä.

Suomen tiukentuvat päästötavoitteet kuitenkin asettavat paineita mm. lannoitteiden käytön vähentämiseen ja ravinnevalumien entistä tiukempaan suitsintaan.

Pelkona on, että tiukentuvat tukiehdot ja kasvavat kustannukset vähentävät maanviljelijöiden halua vapaaehtoisiin ympäristönsuojelutoimiin.

- Olisikin tärkeää varmistaa se, että ainakin Itämeren kannalta riskialttiimpien valuma-alueiden viljelijät olisivat laajasti mukana ympäristönsuojelutoimissa. Tämä voitaisiin varmistaa sillä, että heille maksettavat korvaukset olisivat nykyistä suuremmat, kertoo ylitarkastaja Mikko Jaakkola.

Lantaralli kuriin

Tukijärjestelmäremontti pitää sisällään lukuisia yksityiskohtaisia muutoksia. Yksi tähtää lannan käytön lisäämiseen peltojen ravinteena, mutta kuitenkin siten, ettei keväinen lietelantaralli lisääntyisi.

Mikäli työryhmän esitys aikanaan hyväksytään, voisi kasvitilallekin rakentaa lietelantalan investointituilla.

- Nykyään investointitukea on voitu maksaa vain karjatiloille, jotka rakentavat lietelantalan. Jatkossa myös kasvitila voisi saada investointitukea lantalan rakentamiseen. Tämä vähentäisi ehkä karjatilojenkin paineita levittää lantaa liiallisia määriä pelloillensa.

- Tällaisten etälantaloiden myötä myös lannan kuljetus jakautuisi ympärivuotiseksi, eikä vain keväiseksi ruuhkaksi, Jaakkola perustelee.