Mitä on merirosvous?

Viime aikoina merirosvouspykälää on käytetty runsaasti esimerkiksi Afrikan lähiympäristössä, kun kauppa-aluksiin kohdistuvaa kaappaustoimintaa on pyritty rajoittamaan EU:n ja kansainvälisin toimin. Asiantuntijan mukaan tällainen merirosvous on luonteeltaan toisenlaista, kuin mistä Greenpeacen aktivisteja syytetään.

Ulkomaat
Somalialainen mies vartiossa rannikolla, rynnäkkökivääri harteillaan.
Badri Media / EPA

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta merirosvouksen määritelmä on aavalla merellä – kansallisen tuomiovallan ulkopuolella – tapahtuvaa toimintaa, joka kohdistuu aluksiin. Toiminta on väkivaltaista ja tähtää yksityisen edun tavoitteluun.

– Näin ollen Greenpeacen tapahtumat eivät tule lähellekään kansainvälisen oikeuden määrittämää merirosvoutta, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Yle Uutisille.

– Väkivaltaa ei käytetty vaikka aluksen kulkua häirittiinkin. Toiminta ei myöskään ollut yksityisen edun tavoittelemista.

Sen, mitä lakia sovelletaan, määrittää se missä väitetty merirosvous on tapahtunut: aavalla merellä vai Venäjän aluevesillä.

– Käsitykseni mukaan Greenpeacen toimet olivat Venäjän aluemerellä, eivätkä siinä tapauksessa kansainvälisen oikeuden näkökulmasta missään tapauksessa jäsenny merirosvoukseksi. Toinen asia on se, minä Venäjän laki sitä pitää.

Venäjä katsoo raskauttavaksi sen, että Greenpeacen toiminta on järjestelmällistä ja järjestön toiminta määritellään huliganismiksi, eli Greenpeace järjestää laitonta toimintaa.

Koskenniemi toteaa, että Venäjän omien lakien mukaan tällä varmasti on merkitystä.

Hänen mukaansa useimmilla mailla on sellaiset määräykset rikoslaissa, että mikäli toiminta on järjestäytynyttä kuten moottoripyöräjengeillä, niin silloin tuomiot annetaan tiukemman taulukon mukaan.

– Venäjällä tuskin suhtaudutaan suurella sympatialla länsimaisiin, lännessä rahoitettuihin ympäristö- tai ihmisoikeusjärjestöihin. En ihmettelisi, jos tällaista järjestöön kuulumista pidettäisiin siellä raskauttavana asianhaarana.