Sananen – Muuttuvat juhlat

Vuoden tärkein tapahtuma, Linnan juhlat lähestyy. Linna on remontissa, niinkuin Suomikin, mutta mustaa makkaraa löytyy. Sille!

Näkökulmat
YLE Keski-Suomi / Niina Ryyppö

Linnan juhlat muuttuvat ja hyvään suuntaan. Periaatteessa ei olekaan aihetta eikä varaa kumpaankaan, linnaan eikä juhlaan. Suomi kyntää tällä hetkellä kuin pikkuruinen moottorivene lihavien ihmisten kalareissulla. Hörppääkö? Jos tänä vuonna itsenäisyysjuhliin kutsutaan tavallisia ihmisiä, niin hörpittäväksi varattakoon jotain huokeaa ja tuttua.

Suomi kyntää tällä hetkellä kuin pikkuruinen moottorivene lihavien ihmisten kalareissulla.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Linnan juhlat ovat olleet kertaluontoista kompensaatiota Ruotsin kuninkaallisten loistolle. Tänä vuonna tehdään vihdoin meidän näköiset juhlat. Töniminen järjestetään Tampere-talossa, joka muistuttaa arkkitehtuuriltaan italialaista risteilijää, sellaista joka on juuri nostettu karikosta kyljeltään pystyasentoon. Aivan tietoista on se, että ensikertalaisen on mahdotonta löytää hallintohimmelistä sisäänkäyntiä. Kun vain osa löytää sisälle, valtio säästää.

Tasavallan presidentin kansliassa on nykyisin huippuosaamista, kuivan huumorin alueella. On hyvää ironiaa, että itsenäisyysjuhla järjestetään samojen kaakeleiden sisällä, jossa juhlavieraista arviolta puolet on ollut istumassa jossain innovaatioseminaarissa. Mitään ei ole saatu aikaan, päivärahalomaketta ja närästystä lukuun ottamatta. Miettikää sitä kun puputatte niitä piirakoita kikkelijazzin tahtiin.

Meillä maakunnissa on ollut tapana ennen mitä tahansa tilaisuutta ottaa kunnon pohjat - kuin Popedan keikalle.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Itsenäisyysjuhlissa ei tänä vuonna tanssita. Pitkään iltapukuun ei tarvitse etsiä kangasta. Miehille riittää vanha rippipuku. Kaikki tämä kertoo sen minkä kanslia vahvistaa, tänä vuonna nyyttikesteille kutsutaan maakuntien ihmisiä! Rahvaan juomatavat pelottavat. Siksiköhän myös boolista luovutaan? Meillä maakunnissa on ollut tapana ennen mitä tahansa tilaisuutta ottaa kunnon pohjat - kuin Popedan keikalle. Valtiolla ei onnistu riskienhallinta taloudessa, mutta tässä onnistuu.

”Maakuntien ihmiset” kuulostaa siltä, että presidentti hengittelee jo nyt syvään. Ainoa oikea valinta olisi kutsua pöytään ne maakuntien tuhannet hahmot, jotka ovat jääneet viimeisen vuoden aikana työttömiksi. Heillä olisi aikaa ja ruokahalua. Tampere-talo voisi olla hetken, vaikka vain viikon, ikkuna yhteiskuntaan – tasavallan BB-talo. Kamerat kuvaisivat, mikrofonit tallentaisivat syvien rivien aforismit.

Linnan juhliin kutsuttiin ennen vain väki jolla on hyvät geenit. Tuleeko nyt väki, jonka ainoat merkittävät saadut geenit on karsinogeenit. Monen temppeli on rakennettu hiiltyneillä makkaroilla. Vanhat Kooveen kaasugrillit olisivat jo liikaa seminaaritalon lipan alla, mutta kuulemma mustaa makkaraa riittää. Kutsuttuja pelottaa vain se, millä koristeilla makkaran maku pystytään pilaamaan.

Tuleeko nyt väki, jonka ainoat merkittävät saadut geenit on karsinogeenit.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Kättely säilyy. Se on väärin. Lapset, jotka ovat meitä viisaampia, ovat tajunneet jo aikaa sitten miten tyhmää se on. Jonotetaan itkun rajalle, kaikessa hädässä, ja puristetaan toista veltosti. Tänä vuonna olisi voinut aloittaa perinteen, jossa presidenttipari kättelee vain ne jotka varmuudella tuntee. Teeskentelyn aika on ohi.

Kyseessä kun on monen kohdalla kolmen sekunnin kontakti!, ohikiitävä muka-yhteys. Ei jaksa. Sitten tulee vielä se maakunnan ihminen, joka on jo valmiiksi huljauttanut kätensä huolimattomasti. Se muuttuu läikikkääksi ja puhisee teputtaville sukulaisilleen, että en pese tätä kättä ikinä!

Se ei ole kenenkään etujen mukaista.

Lähteet: Maallikkosaarnaaja Maasola