Opiskelijat: Lopulta vain suunnittelija itse tietää, onko kopioinut vai ei

Muotoilun opiskelijoiden mielestä kuohunta Marimekon ympärillä on mennyt jo liiallisuuksiin. Suunnittelun eettiset kysymykset ja plagiointi on ollut esillä koulussa, mutta siitä voisi puhua enemmänkin. Opettaja muistuttaa, että vaatesuunnittelussa kaikki on jo kertaalleen keksitty.

kulttuuri
Sofia Kouvo opiskelee esiintymisasusuunnittelua Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa
Sofia Kouvo opiskelee esiintymisasusuunnittelua Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa.Juha Korhonen / Yle

Keskustelu Marimekon ympärillä on käynyt kuumana viime keväästä lähtien. Silloin julkisuuteen nousi tieto siitä, että suunnittelija Kristina Isolan vuonna 2007 suunnittelema Metsänväki-kuosi muistuttaa huomattavasi ukrainalaisen taiteilijan Maria Primatšenkon vuonna 1963 maalaamaa teosta.

Isola myönsi toukokuussa kopioineensa työssään ukrainalaisen taiteilijan _Rotta matkalla _-nimistä työtä. Marimekko ilmoitti aiemmin tällä viikolla lopettavansa yhteistyön Isolan kanssa plagioinnin vuoksi.

Kesän ja syksyn aikana julkisuudessa on käyty keskustelua myös kahdesta muusta Marimekon kuosista ja niiden mahdollisista esikuvista. Isoisän puutarha -kuosissa on hyvin samanlaisia piirteitä kuin englantilaisen kuvittaja-lastenkirjailija Pat Hutchinsin Rosie’s Walk -teoksen kuvituksessa. Taideasiantuntijoiden mukaan kyse ei ole kuitenkaan kopioinnista.

Hetkiä -kankaan yhtäläisyydet erääseen valokuvakirjaan ovat olleet myös mediassa esillä.

Lopulta vain suunnittelija itse tietää

Puhetta Marimekosta on riittänyt myös muotialan opiskelijoiden keskuudessa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 4. vuosikurssin muotoilun opiskelija Henna Nivakoski sanoo ensin yllättyneensä, kun Metsänväki -kuosi paljastui kopioksi.

- Tarkemmin ajatellen ei kuitenkaan pitäisi yllättyä, koska vilppiä on niin paljon liikkeellä ja myös muotoilualalla. Olin kuitenkin pettynyt, sanoo Nivakoski.

Mikä sitten on kopioimista ja mikä vain vaikutteiden ottamista toisen työstä? Henna Nivakosken mielestä määrittelyn tekeminen on vaikeaa, koska kyse on abstrakteista asioista. Hänen mukaansa vain suunnittelija itse lopulta tietää, onko hän kopioinut jotain vai ei.

Aihetta on koulussa sivuttu esimerkiksi patenteista puhuttaessa. Opiskelijoille on myös korostettu, että kaiken on oltava kunnossa viimeistään siinä vaiheessa, kun työtä ollaan lähettämässä tilaajalle. Henna Nivakosken mukaan hänellä itsellään ei ole tullut kiusausta kopioida suoraan muiden töitä.

- Ymmärrän luomisen tuskan ja sen, kun ei saa mitään aikaan vaikka leipä olisi saatava pöytään. Silti kopiointi ei ole koskaan sallittua, hän sanoo.

Kopiointitaidosta on myös hyötyä

Esiintymisasusuunnittelua KyAMK:ssa opiskeleva Sofia Kouvo sanoo olleensa pettynyt, kun tieto kopioinnista Metsänväki-kuosin osalta varmistui. Pettymystä korosti se, että Marimekon suunnittelijat ovat aina olleet hänelle suuria esikuvia. Suurempi yllätys hänelle oli kuitenkin keväästä jatkunut kuohunta Marimekon ympärillä.

- Metsänväki-kohun jälkeen on alettu kaivamalla kaivaa lisää plagiointi-syytöksiä Marimekkoa kohtaan. Ilmassa on jo turhaa syyttelyä, Kouvo toteaa.

Myös Kouvo korostaa suunnittelijan vastuuta omista vaikutteistaan ja niiden osuudesta lopputulokseen. Suunnittelun eettisestä puolesta voitaisiin hänen mielestään puhua koulussa enemmänkin, jotta yhä harvemmalle tulisi houkutusta hyödyntää suoraan muiden töitä.

Kopiointitaidosta voi olla myös hyötyä. Sofia Kouvon opiskeluun kuuluu esimerkiksi historiallisten teatteriasujen jäljentämistä.

- Kun tehdään jonkin tietyn aikakauden pukuja, niin jopa pistojen pituuksien on oltava täsmälleen samanlaisia ja on pakko tehdä suoraa kopiota, Kouvo toteaa.

Kaikki on jo keksitty

KyAMK:n muotoilun lehtori Seija Kiuru sanoo seuranneensa Marimekko-kohua surullisena. Kiurun mielestä Marimekko-kohun myötä yhden yhtiön suunnittelijat ovat joutuneet kohtuuttoman huomion kohteeksi.

- Vaatesuunnittelussa kaikki on jo keksitty. Kyse onkin siitä, miten onnistut yhdistelemään jo keksittyjä asioita ja saat ne näyttämään tässä ajassa suunnitelluilta, Kiuru sanoo.

Plagioinnista käytävä julkinen väittely on Kiurun mukaan toisaalta antanut herkullisen tilaisuuden puhua aiheesta myös juuri aloittaneiden opiskelijoiden kanssa. Hän kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa opiskelija on selvästi kopioinut työnsä jostakin muualta.

- Siinä vaiheessa yritän korostaa opiskelijalle, että täytyy jalostaa, täytyy rikastaa, täytyy rikkoa ja sommitella omalla tavalla, Kiuru kertoo.

Kansallisena ikonina Marimekkoon kohdistuu suurempi mielenkiinto kuin moneen muuhun muotialan yhtiöön Suomessa. Metsänväki-kuosi on saanut paljon julkisuutta osakseen, mutta Seija Kiuru uskoo kopioimisen olevan huomattavasti yleisempää muotimaailmassa. Samalla hän muistuttaa, miten kova työtahti vaatesuunnittelijoilla nykyisin on.

- Kun verrataan esimerkiksi suurten muotimessujen tarjontaa ja myöhemmin vaateketjujen mallistoja, niin kyllähän siellä löytyy aika paljon kopioita. Suunnittelijat tekevät kovalla tahdilla töitä, eikä siinä hirveästi mietitä. Toisaalta markkinointiväki vaatii samankaltaisuutta ja että kaikissa vaatteissa on oltava ajan henki näkyvissä.