Suomalaisten rokotetiedot viimein rekisteriin – ei auta huonomuistista

Rokotusten hyötyjen ja haittojen seuraaminen mullistuu, kun pitkään valmisteltu kansallinen rokotusrekisteri saadaan vihdoin käyttöön tänä syksynä. Vanhat rokotuksensa unohtaneille rokotusrekisteristä ei ole juuri iloa, sillä sinne kirjataan vain vuodesta 2009 annetut rokotteet.

terveys
Rokotuskortti.
Yle / Iina Kluukeri

Kansallista rokotusrekisteriä on rakennettu kymmenisen vuotta eikä valmista ole meinannut tulla millään.

Muun muassa terveydenhuollon monimutkaiset tietojärjestelmät ovat aiheuttaneet päänvaivaa.

Nyt on vihdoin päästy tilanteeseen, että yli 80 prosenttia terveyskeskuksista ilmoittaa niissä annetuista rokotuksista rekisteriin.

Tavoite on, että vuoden loppuun mennessä tiedot saadaan kaikista suomalaisista terveyskeskuksista.

– Me uskomme, että tämä rekisteri mullistaa rokotusten vaikutusten seurannan. Meillä on tarkoitus tulevan talven aikana seurata esimerkiksi influenssarokotusten vaikutusta tautitaakkaan aivan ajantasaisesti. Näistä mahdollisuuksista olemme voineet vain uneksia ennen tätä rekisteriä, kertoo THL:n rokotetutkimusyksikön päällikkö Jukka Jokinen.

Myös rokotusten mahdollisia haittoja pystytään Jokisen mukaan seuraamaan aiempaa paremmin.

Rokotusrekisteristä olisi ollut hyötyä, kun narkolepsian ja sikainfluenssarokotteiden yhteyttä ryhdyttiin aikanaan selvittämään.

– Selvitystä varten jouduimme keräämään 200 terveyskeskuksesta lähes kolmen miljoonan suomalaisen rokotustiedot, joka oli valtava urakka. Jos olisi ollut rekisteri, niin toki olisimme päässeet selvitykseen paljon nopeammin, Jokinen kertoo.

Tämä rekisteri mullistaa rokotusten vaikutusten seurannan

Jukka Jokinen

Rokotuskortti edelleen tarpeen

Tietoja on kerätty vuodesta 2009 lähtien terveyskeskuksissa annetuista rokotuksista.

Yksityisellä puolella ja erikoissairaanhoidossa, esimerkiksi vuodeosastoilla, annetuista rokotuksista kerätään tietoja asteittain. Niiden arvioidaan olevan mukana kokonaisuudessaan 2-3 vuoden kuluttua. Kaiken kattavaan valtakunnalliseen rokotusrekisteriin on siis vielä matkaa.

Rokotustiedot on tarkoitus laittaa ensi vuodesta lähtien myös niin sanottuun Kansalliseen terveysarkistoon, jossa omia terveystietojaan voi selailla pankkitunnuksilla.

Sinnekin tulee tietoja korkeintaan viiden vuoden takaa, joten edelleen unohtuneita tietoja vanhoista rokotuksistaan joutuu kaivamaan neuvola- ja rokotuskorteista tai terveyskeskusten tietojärjestelmistä.

– Sanoisin, että tällä vuosituhannella annettuja rokotuksia voi kysellä terveyskeskusten järjestelmistä, mutta sitten kun mennään aikaan, jolloin tiedot olivat vielä paperilla, niin kyllä se keino on oma rokotuskortti tai neuvolakortti, neuvoo THL:n rokotetutkimusyksikön päällikkö Jukka Jokinen.

Ensimmäinen kattavuusraportti tänään

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tänään ensimmäisen terveyskeskusten rokotuksista kertovan kattavuusraportin, joka perustuu kansalliseen rekisteriin.

Suuria yllätyksiä kerätyt tiedot eivät pidä sisällään. Rokotusohjelman mukaisia rokotteita annetaan suomalaislapsille entiseen malliin.

Lapsille annettavien influenssarokotteiden määrässä on kuitenkin nähtävissä notkahdus, kuten aiemmin on jo uumoiltu. Jokisen mukaan sikainfluenssarokotteiden yhteys narkolepsiaan on todennäköisesti vaikuttanut tähän.

Jukka Jokisen mielestä rekisterin avulla pystytään paremmin antamaan ohjeita eri kohderyhmille rokotusten hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Lisäksi pystytään seuraamaan rokotuskattavuutta alueellisesti ja varautumaan mahdollisiin paikallisiin epidemioihin

- Tästä asiasta on valitettaviakin esimerkkejä viime ajoilta Walesista, jossa tuhkarokkoepidemia on puhjennut sen takia, että rokotuskattavuus on laskenut alle 90 prosentin.