Hyppää sisältöön

Hallitus esitteli uuden arktisen strategian

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan valtio aikoo tutkia Jäämeren ratayhteyden rakentamismahdollisuuksia. Katainen esitteli keskiviikkona eduskunnassa Suomen arktista strategiaa, jonka valtioneuvosto hyväksyi jo elokuussa. Pääministerin mukaan rautatieyhteys Jäämerelle on tutkimisen arvoinen asia.

Ilulissatin jäätikkö synnyttää koko ajan jäävuoria. Kuva: Yle/ Jaana Kanninen

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Arktisen alueen painoarvo on viime vuosina kasvanut. Suomi on alueella tapahtuvien muutosten kannalta aitiopaikalla. Perinteisestä periferiasta on tullut huomion keskus jossa tapahtuu asioita kiihtyvällä tahdilla ja laajalla rintamalla.

Kataisen mukaan kaikki kehitys ei kuitenkaan ole positiivista. Viime viikolla julkaistu IPCC:n raportti osoittaa, että ilmastonmuutos on suuri haaste niin Suomelle kuin muullekin Arktiselle alueelle. Alueen vakauden ja turvallisuuden kannalta ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen vaikutusten hallinta on välttämätöntä. Katainen haluaa, että Suomi on jatkossakin arktisen alueen kestävän kehityksen edistäjänä.

Pääministeri Kataisen mukaan hallitusohjelman mukainen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistyöryhmä arvioi raportissaan muutosten tuovan merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle. Pohjoisen luonnonvarojen ja meriteiden avautumisen myötä toteutuvat suurinvestoinnit lisäävät suomalaisen arktisen olosuhdeosaamisen kysyntää.

Suomen, Ruotsin ja Norjan arktisille alueille sekä Kuolan niemimaalle suunniteltujen hankkeiden yhteisvolyymin on arvioitu ylittävän lähivuosikymmeninä 100 miljardia euroa. Tämä luo pääministeri Jyrki Kataisen mukaan merkittäviä mahdollisuuksia uusien suomalaisten työpaikkojen syntymiselle.

Katainen kuitenkin muistuttaa, että kokonaiskuva on monimuotoinen, osin hämäräkin, eikä kaikkia muutoksen ulottuvuuksia vielä tunneta. Katainen kuitenkin tähdentää sitä, että tilanne tulee hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Neljän pilarin uusi arktinen strategia

-Kannamme vastuumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja kestävästä kehityksestä, mutta tartumme myös samalla niihin mahdollisuuksiin, jotka tuovat suomalaisille työtä ja toimeentuloa.

Tämä on Kataisen mukaan ollut lähtökohta Suomen uudelle arktiselle strategialle, jonka valtioneuvosto hyväksyi elokuun lopulla. Strategian tekemiseen ovat osallistuneet kaikki ministeriöt.

Kyse on järjestyksessään toisesta arktisesta strategiasta. Edellinen oli vuodelta 2010. Uusi strategia on edeltäjäänsä laaja-alaisempi, ja siinä käsitellään ennen kaikkea, miten Suomen arktisena maana tulisi uudessa tilanteessa toimia. Lisäksi strategiassa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusi strategia on kirjoitettu hallituksen hyväksymien arktisten linjausten pohjalta. Niissä neljä keskeistä pilaria ovat:

1) Suomi on arktinen maa

2) Suomi on arktinen osaaja

3) toiminnassa on korostettava kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristön reunaehtoja

4) kansainvälisen yhteistyön merkitys on arktisessa toiminnassa suuri ja sitä on vahvistettava

Pääministeri Kataisen mukaan Suomen tavoitteina on lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä tukevia painotuksia arktista ympäristöä kunnioittaen.

- Arktisen alueen muutoksella voi olla laajoja vaikutuksia Suomen elinkeinoelämään, infrastruktuuriin, työvoima- ja aluepolitiikkaan ja koko yhteiskuntaan. Kyse on kansallisesti isosta asiasta, ja sen takia haluan siitä täällä eduskunnassa puhua. Pohjois-Suomessa on paljon arktista osaamista, mutta on olennaista, että Suomen arktinen politiikka ymmärretään koko Suomen asiaksi. Strategia lähtee ajattelusta, että Suomi - koko Suomi - on arktinen maa.

Suomesta löytyy osaamista

Katainen tähdentää, että Suomella on arktisissa asioissa runsaasti tietoa ja osaamista ja siitä on pidettävä huoli koulutuksen kautta jatkossakin. Tästä syystä on luonnollista pyrkiä arktisen osaamisen mallimaaksi.

Katainen nostaa esille arktisen laivanrakennus- ja varustamotoiminnan sekä kaivosteollisuuden. Lisäksi sääpalvelut, asiantuntijapalvelut, telekommunikaatio sekä erilaiset ympäristöteknologiat koko laajuudessaan (cleantech) ovat Kataisen mukaan esimerkkejä sektoreista, joissa suomalaisilla yrityksillä on maailmanluokan huippuosaamista ja monilla aloilla myös pitkät perinteet.

Katainen kehottaa suomalaisyrityksiä toimimaan läheisessä yhteistyössä, vaikka voimien yhdistäminen ei olekaan suomalaisten vahvuus, koska hankkeet voivat olla hyvin suuria.

Venäjä on monella sektorilla suomalaisen arktisen osaamisen päämarkkina, mutta kysyntää löytyy myös muista Pohjoismaista, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Arktisen alueen liiketoimintamahdollisuudet ja arktisen alueen kasvava merkitys laajemminkin ovat yhä useammin esillä erilaisissa kansainvälisissä tapaamisissa.

Kansainvälisen kiinnostuksen lisääntyessä Kataisen mukaan on hyvä, että Arktisen neuvoston asema on vahvistunut ja vakiintunut. Katainen pitää tärkeänä myös sitä, että Euroopan unioni tulee yhä vahvemmin arktiseen toimintaan mukaan.

Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin kumppanuuden pohjalta toteutettavalla Pohjoisella ulottuvuudella on tässä oma positiivinen merkityksensä. Barentsin euroarktinen neuvosto ja Barentsin alueellinen neuvosto tuovat tärkeän alueellisen näkökulman arktiseen politiikkaan.

Tähtäin tulevaisuudessa

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomen uusi arktinen strategia pyrkii katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkia sen tavoitteita ja toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa kuluvalla vaalikaudella, vaikka painopiste onkin lähivuosissa.

Arktisiin kehityskulkuihin liittyen meidän on jo nyt pohdittava pohjoisten alueiden liikennetarpeita ja -ratkaisuja pitkällä aikavälillä. Erityisesti esillä on ollut ajatus rautatieyhteydestä Jäämerelle.

Katainen korostaa, että pohdinnan on perustuttava huolellisille arvioille, koska kyse olisi jättimäisestä investoinnista. Asia ei myöskään olisi yksin Suomen päätettävissä.

- En tiedä, mikä lopputulos on, mutta asia on joka tapauksessa tutkimisen arvoinen. Suomen uusi arktinen strategia on mittava ja tavoitteellinen asiakirja. En ole käynyt sitä esityksessäni läpi kaikenkattavasti, mutta olen halunnut korostaa sen punaista lankaa - sitä, että Suomi osaa sovittaa yhteen ympäristön reunaehdot ja arktiset liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen.

Kataisen mukaan tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan ministeriöiden lisäksi myös muiden tahojen, kuten kuntien, yritysten sekä erilaisten kansalais- ja etujärjestöjen toimia.

- Kyse on kansallisesti merkittävästä asiasta. Meidän kaikkien panosta tarvitaan.

Tavoitteiden toimeenpanon seurannasta vastaa ministeriöiden vastuuvirkamiesverkosto. Arktisen alueen neuvottelukunta valvoo strategian seurantaa ja toimeenpanoa.

.
.