Itseksesi höpöttäjä, älä sorru soimaamaan minuuttasi

Puhuminen itsekseen on tavallista ja siitä on monenlaista hyötyä. Höpöttely vahvistaa oppimista ja saa asiat selkenemään. Sen sijaan oman itsensä manaaminen typeräksi on tapa, josta olisi syytä päästä eroon, muistuttaa alan kouluttaja.

terveys
Itsekseen puhuja.
Janne Ahjopalo / Yle

Ehkä sinäkin olet yllättänyt itsesi höpöttelystä, jolle ei ole muuta vastaanottajaa kuin sinä itse. Ruokakaupassa sanot ääneen, että "Ai niin vielä pitäisi muistaa ostaa maitoa ja mikäs se olikaan se kylpyhuoneeseen liittyvä ostos joka piti tehdä".Tietokoneella työskennellessäsi saatat tokaista "Mikä ihme tässä taas on kun tämä ohjelma ei toimi". Tällöin kollegasi saattaa kysyä "Sanoitko jotain?" ja vastaat "Eikun vain itsekseni mietin".

Vieraan kielen harjoittelussa puhuminen ääneen ihan itsekseen toimii oppimisen tukena.

Kirsi Honkalampi

Omissa oloissa puhuminen on tavallista erityisesti auditiiviselle ihmiselle, jolle on tärkeää kuunteleminen, keskusteleminen sekä äänenpainot, tauot ja sävyt. Visuaaliselle ihmiselle sen sijaan tärkeämpiä ovat näkeminen ja kuvat.

- Itsekseen jutteleminen on ihmisen omaa ajattelua. Voi olla niinkin, että ihminen käy keskustelua itsensä kanssa päänsä sisällä, eikä avaa suutaan, sanoo NLP-kouluttaja Anu Vihonen valmennusyhtiö True Hearts NLP Finland Oy:stä. NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi on sovelletun psykologian tutkimussuuntaus, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten välistä kommunikaatiota ja oppimista.

Puhu ja opi

Itselleen juttelu voi olla hyödyllistä oppimiselle.

  • Esimerkiksi vieraan kielen harjoittelussa puhuminen ihan itsekseen toimii oppimisen tukena, kertoo psykologian professori Kirsi Honkalampi Joensuun yliopistokampukselta.

Mutta saattaa höpöttely olla haitallistakin, jos ihminen sortuu soimaamaan minuuttaan. Jos yllätät hokemalla itsellesi olevasi lihava, ruma, typerä ja osaamaton, on syytä pysähtyä miettimään.

- Ihminen voi huomaamattaan jatkaa vaikkapa vanhempiensa ajatuksia. Esimerkiksi "olen huono matematiikassa" saattaa olla peruja lapsuudesta, vaikka sillä ei olisikaan todellisuuspohjaa, selventää Anu Vihonen.

Lannistavaan päänsisäiseen maailmaan voi hakea muutosta.

- Pysähdy pohtimaan, mitä ajattelet elämästäsi ja haluat tulevaisuudeltasi, tiivistää NLP-kouluttaja Anu Vihonen Helsingistä.