1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tulvapengerrysalueet voitaisiin ottaa käyttöön 40 senttiä myöhemmin

Jos tulvapengerrysalueiden käyttöönottoa voitaisiin viivästyttää, vähentäisi se satovahinkoja merkittävästi. Tutkimuksen mukaan kesä- ja syystulvien aikaan vedenkorkeuden voitaisiin antaa nousta Nikkolansillan kohdalla 40 senttiä nykyistä korkeammalle.

Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Tulvapengerrysalueiden käyttöönottoa Kyrönjoella olisi taloudellisesti järkevää viivästyttää nykyisestä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti tutkimuksessa, miten pengerrysalueiden käytön aiheuttamia vahinkoja voitaisiin vähentää etenkin kasvukaudella, jolloin tulvien aiheuttamien satovahinkojen taloudelliset haitat voivat olla merkittäviä.

Tutkimustulosten mukaan vedenkorkeuden voisi Kyrönjoen Nikkolansillan mittauspaikalla nousta 40 senttiä korkeammalle kuin nykyiset luvat antavat myöden, ja vasta sitten vesi johdettaisiin pengerrysalueille.

– Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että olisi taloudellisesti kannattavaa viivästyttää pengerrysalueiden käyttöönottoa tulvatilanteissa jopa siihen asti, että täällä Nikkolansillan mitta-asteikolla saavutetaan vedenkorkeus 40,40 metriä tässä N43-korkeusjärjestelmässä. Ja tämä koskisi vain kesä- ja syystulvatilanteita, kun kasvukausi on meneillään ja pellolla on satoa, kertoo tulvapengerrysalueiden käyttöä diplomityössään tutkiva Oulun yliopiston opiskelija Jenni Lippo.

Vaatisi muutamien rakennusten suojaamista

Tulvapengerrysalueiden käyttöönoton viivästyttäminen nykyisestä vaatisi kuitenkin muutamien Ilmajoella sijaitsevien rakennusten suojaamista pysyvillä tulvasuojelurakenteilla.

– Tulvapengerrysalueiden käytön kehittäminen on yksi realistisimmista tavoista kehittää tulvasuojelua Kyrönjoen vesistöalueella. Muutos vaatisi sitä, että muutamien rakennusten kohdalla rakennettaisiin pysyvä tulvasuojelurakenne. Eli muutamat rakennukset saattaisivat jäädä veden varaan, jos käytäntöä muutettaisiin nykyisestä, Lippo kuvailee.

Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Etelä-Pohjanmaalla kevättulvat ovat todennäköisesti vähenemässä ja pienenemässä. Sen sijaan kesä- ja syysrankkasateiden ja sitä kautta tulvien on ennakoitu lisääntyvän.

– Koska paine siirtyy kesä- ja syystulville, on tärkeää tutkia juuri sitä, miten voitaisiin näiden pengerrysalueiden käyttöä viivästyttää ja samalla estää satovahinkoja, Lippo perustelee.