Kristina Isolan Marimekolle suunnittelema Metsänväki-kuosi paljastui viime keväänä kopioksi ukrainalaisen kansantaiteilijan Maria Primatšenkon työstä Rotta matkalla. Tapaus sai kuluttajat epäilemään Marimekon aitoutta, ja sen jälkeen muitakin Mari-kuoseja on väitetty kopioiksi.
Kopiointisyytteen voi välttää jo pienillä muutoksilla
Kauppaoikeuden professori Rainer Oesch arvioi kopiointiepäilyjä. Oikeusoppineen viesti on selvä: jos Marimekon plagiaatiksi jo tunnustamaa Metsänväki -kuosia ei lasketa, mikään epäilyksen kohteena olleista kuoseista ei riko tekijänoikeuksia.
Keskeinen termi tekijänoikeuslain tulkinnassa on kokonaiskuva. Kopiointisyytteen voi välttää, jos kokonaiskuva on erilainen. Tämä onnistuu esimerkiksi muuttamalla tai lisäämällä yksityiskohtia.
- Korkein oikeus on ratkaisuissaan Suomessa ja ulkomailla kiinnittänyt huomiota yksityiskohtien eroon ja siihen, miten yksityiskohtien erot vaikuttavat kokonaisuuteen, Rainer Oesch kertoo ennakkotapauksista.
Tekijänoikeuksien ydin on teos. Teosta saa matkia, mutta myös uuden version on täytettävä itsenäisen teoksen kriteerit, muuten kyse on luvattomasta kopioinnista.
Oesch muistuttaa, että luonto tai yksiselitteinen luonnonkuvio kuten vaahteranlehti, ja banaali malli, kuten raidat ja ruudut, eivät sellaisenaan voi olla teoksia, jotka saisivat teossuojan. Lisäksi professori huomauttaa, ettei tekijänoikeuslaissa edes mainita plagiointi-termiä. Luovuus on laille haasteellista.
- Puhutaan myös kaksoisluomisen mahdollisuudesta, että kaksi ihmistä on selannut saman aihepiirin kuvia, tekee siksi hyvin samanlaisen teoksen, Oesch sanoo ja huomauttaa, että ongelmatilanteissa tekijä voi vedota myös siihen, ettei kopioiminen ollut tietoista.
A-studio: Talkissa torstaina 3.10. aiheesta keskustelivat muotoilija Ristomatti Ratia, taiteilija Heljä Liukko-Sundström,Design Forumin toimitusjohtaja Mikko Kalhama ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen. Keskustelun vetää Susanne Päivärinta.
