Kiveen hakatut penikset määrittelevät italialaiskaupungin syntymän päivälleen

Kaksi Priapus-jumalan symbolia hakattiin kaupungintornin tyveen osoittamaan auringonnousuun. Arkeologi Stella Bertarione laski fallosten asennosta tarkalleen päivän, jolloin Aostan kaupunki syntyi.

kulttuuri
Osa Priapuksen freskoa.
Osa Priapuksen freskoa.Ferenc Kalmandy / EPA

Pohjois-Italiasta Aostan kaupungista löytyneet yli kahden tuhannen vuoden takaiset kiveen kaiverretut penikset valaisevat kaupungin menneisyyttä ja todistavat, miten kiinteä yhteys Aostalla oli Rooman keisariin Augustukseen.

Augustus valloitti alueen paikalliselta salassikansalta vuonna 25 e.a.a. saadakseen valvontaansa strategisesti tärkeät vuoristosolat. Aostassa on useita Augustukselle omistettuja monumentteja.

Milanon yliopiston arkeoastronomin Giulio Maglin mukaan koristeelliset peniskaiverrukset kertovat menneisyydestä enemmän kuin tähän saakka tunnetut monumentit. Kaiverruksista voidaan päätellä, että Augustus määräsi Aostan rakennuttamisesta tarkalleen talvipäivänseisauksen aikana, Magli sanoo.

Liete peitti penikset

Paljon kertova kivi löytyi arkeologisissa kaivauksissa puolentoista metrin syvyydestä alkuperäiseltä paikaltaan kaupungin kaakkoistornin tyvestä.

Löydön tehnyt arkeologi Stella Bertarione arvelee, että aina keskiajalle saakka kivi oli näkyvillä. Varhaisella keskiajalla tulva lienee tuonut lietettä tornin ympärille, jolloin kaiverrukset jäivät piiloon, hän sanoo.

Kiven molemmille kyljille on kaiverrettu selvä fallos. Toisella puolella on myös lapion kuva, toisella aura. Muut kuviot ovat vaurioituneet, mutta toinen niistä on kauriin tähtimerkki, tutkijat arvelevat.

Lapion ja auran merkitys on heidän mukaansa selvä: ne viittaavat sulcus primigenius -kaivantoon eli paikkaan, johon uuden roomalaiskaupungin raja merkittiin juhlavin menoin. Priapus-jumalaan viittaavat penikset saattoivat olla suojaamassa kaupunkia pahoilta voimilta.

Lieju on suojellut kaiverruksia sekä ajalta että keskiajan moralisteilta, kommentoi Bertarione. Keskiajalla monet vanhat fallossymbolit saivat kyytiä, koska niitä pidettiin rivoina jäänteinä pakana-ajasta.

Kauriin tähtimerkki symboloi rauhaa ja vaurautta

Nykypäivän tutkijoille Aostan korkeimmalle kohdalle rakennetun tornin kaiverrukset kertovat paljon. Bertarione havaitsi sellaisen erikoisuuden, että fallokset sojottavat tarkalleen kaakkoon, josta Aurinko nousee talvikuukausina.

Laatimassaan laskelmassa hän otti huomioon laaksokaupungin horisonttilinjan, jota Alpit muokkaavat. Laskelma osoitti, että kaupungin syntyä juhlistava kivipaasi oli pystytetty joulukuun 23. päivänä.

Päivän horoskooppimerkki oli kauris. Se oli myös Augustuksen itselleen valitsema horoskooppimerkki, luultavasti hänen siittämisaikansa mukaan, sillä syntymä osui vaa'an aikaan.

– Kauris oli paljon osuvampi symboli uudestisyntymälle kuin vaaka. Kauris yhdistettiin keskitalvella paistavaan Aurinkoon, joten siitä tuli sopiva vertauskuva rauhan ja vaurauden uudelle kulta-ajalle, Magli selittää.

Löydöstä ja sen tulkinnasta kertoo Discovery News -verkkosivu.