Ruoan ilmastovaikutusvisassa eniten harmaita hiuksia aiheutti makaronilaatikko

Yle Uutisten suosittu visa ruoan ilmastovaikutuksista osoitti, että monilla on vääriä luuloja ravinnon ilmastokuormasta. Keskustelupalstalla käytiin debattia siitä, voiko kuluttajavalinnoilla vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

luonto
Oppilas annostelemassa ketsuppia makaronilaatikolle kouluruokalassa.
Yle

Neljännes ihmisen kulutuksen ilmastokuormasta tulee ruoasta. Monilla ei kuitenkaan ole käsitystä siitä, mitkä tekijät ovat suurimpia kuormittajia ruokaketjussa aina alkutuotannosta ruokapöytään.

- Viime vuonna tehdyssä kuluttajatutkimuksessamme vastaajat nimesivät suurimmiksi kuormittajiksi pakkauksen ja kuljetuksen, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Hanna Hartikainen.

Todellisuudessa pakkaus ja kuljetus muodostavat yleensä vain hyvin pienen osan elintarvikkeiden ilmastokuormasta. Merkittävämpiä ovat alkutuotannossa eli maatiloilla ja kasvihuoneissa syntyneet päästöt.

Raaka-ainevalinnat määrittelevät ilmastotaakan

Harhakäsitysten korjaamiseksi Yle Uutiset laati yhdessä MTT:n kanssa visan ruoan ilmastovaikutuksista. Vaikeimmaksi osoittautui kysymys lihamakaronilaatikon ilmastovaikutuksista.

Yli puolet vastaajista arvioi kotona tehdyn lihamakaronilaatikon vähemmän kuormittavaksi. Todellisuudessa teollinen lihamakaronilaatikko on kuitenkin useimmiten ilmastoystävällisempi vaihtoehto.

Kohdan opetus on, että raaka-ainevalinnat dominoivat ilmastovaikutuksia. Suurin syy esimerkkilihamakaronilaatikon pienempään kuormitukseen on makaronilaatikossa käytetty liha.

Naudanliha kuormittaa ilmastoa eniten

Kotona tehtyyn lihamakaronilaatikkoon käytetään useimmiten naudanlihaa, jonka ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin sian- tai broilerinlihan. Jälkimmäisten sekoitusta käytetään pääosin teolliseen lihamakaronilaatikkoon.

Visan tarkoitus ei ole kehottaa syömään eineksiä, vaan saada kuluttajat kiinnittämään huomiota raaka-ainevalintoihinsa. Kotikeittiössä makaronilaatikon ilmastokuormaa voi vähentää käyttämällä eniten kuormittavan naudanlihan sijaan jotakin muuta proteiinilähdettä.

Makaronilaatikon kanssa lähes yhtä vaikeaksi osoittautuikin kysymys proteiinilähteiden ilmastovaikutuksista.

Kun kysyttiin, kumman ilmastovaikutukset ovat pienemmät, kasviperäisen proteiinin, esim. prosessoidun tofun, vai tehokkaasti tuotetun broilerin, yli puolet vastaajista arveli, että tehokkaasti tuotettu broileri on ilmastoystävällisempi vaihtoehto.

Todellisuudessa kasviperäiset proteiinilähteet ovat yleensä ilmastoystävällisempiä. Tässäkin visan kohdassa opetus oli, että raaka-ainevalinnat ratkaisevat ilmastovaikutuksen.

Pakkauksen tiesi vähemmän kuormittavaksi kaksi kolmesta vastaajasta

Ilmeisesti MTT:n tiedotus pakkausten uskottua pienemmistä ilmastovaikutuksista on mennyt perille, sillä Yle Uutisten visassa 65 % vastaajista tiesi, että leipäpussin ilmastokuorma on pienempi kuin syömättä jäänyt leipäpala.

Suurimmat ilmastokuormat syntyvät ruokahävikistä siksi, että kun ruoka laitetaan roskiin, ovat sen tuottamisesta syntyneet ilmastokuormat syntyneet turhaan.

Siksi hyvä pakkaus saattaa jopa pienentää ruoan kuormaa, jos se parantaa ruoan säilyvyyttä ja samalla vähentää ruokahävikin määrää.

Voiko kuluttaja vaikuttaa vai ei?

Ylen keskustelupalstalla käytiin kuitenkin tiukkaa debattia siitä, mikä merkitys kuluttajavalinnoilla on.

- Kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa ruokavalinnoillaan ilmastoon ovat häviävän pienet. Talouden ja politiikan suuret päätökset vaikuttavat, kirjoittaa nimimerkki jokapaikanhöylä.

Nimimerkki käpy puolestaan uskoi, että maailmaa voi muuttaa jokaisella kauppareissulla.

- Me kuluttajat olemme se voima, mikä maailmaa muuttaa. Joka ikinen pennonen vaikuttaa, ja vieläpä paljon enemmän kuin minkään sortin äänestäminen, kirjoittaa käpy.

Koska päästöjen karsiminen ruoan tuotantoketjusta on vaikeaa, ovat kuluttajat avainasemassa, uskoo MTT:n tutkija Juha-Matti Katajajuuri.

- Neljännes ihmisen kulutuksen ilmastokuormasta tulee ruoasta, ja siksi nimenomaan kulutusvalinnoilla voidaan vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen, sanoo Katajajuuri

Myös elintarvikeala on tiedostanut ilmastoystävällisten kuluttajavalintojen merkityksen. Joukko elintarvikealan yrityksiä on aloittanut yhteistyössä MTT:n kanssa hankkeen., jonka tarkoitus on kertoa kuluttajille elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on vertailukelpoinen hiilijalanjälkimerkki ruokapakkauksiin, jotta kuluttaja voi helposti ottaa ilmastovaikutukset yhdeksi kuluttajavalintojen kriteeriksi muiden rinnalle.