Tutkimussatelliitti putoaa Maahan - osia voi päätyä Suomeen

Satelliitti ylittää Suomen kahdesti vuorokaudessa eli sen osia voi periaatteessa päätyä Suomen alueelle. Tilastollinen todennäköisyys tälle on noin 1/1000.

tiede
Havainnekuva GOCE-satelliitista kiertoradalla.
Havainnekuva GOCE-satelliitista kiertoradalla.ESA - AOES Medialab

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n tutkimussatelliitti on putoamassa Maahan noin kuukauden sisällä.

ESA:n arvion mukaan GOCE-satelliittin polttoaine loppuu lokakuun puolivälissä, minkä jälkeen satelliitti putoaa Maahan 2–3 viikon kuluessa. Tarkka putoamisaika ja -paikka voidaan ennustaa muutama päivä ennen putoamista.

Vuonna 2009 laukaistu tutkimussatelliitti on kartoittanut Maan painovoimakenttää ennätyksellisen tarkasti. Tällä hetkellä satelliitti toimii vielä normaalisti.

Tehtävänsä vuoksi GOCE sijoitettiin poikkeuksellisen matalalle kiertoradalle, vain 220–230 kilometrin korkeuteen. Kun satelliitin pieni ionimoottori lakkaa toimimasta, satelliitti alkaa nopeasti vajota yhä alemmas ja ilmanvastuksen kasvaessa putoaa lopulta Maahan.

Satelliitti palaa ja hajoaa syöksyessään ilmakehään. Tonnin massaisesta satelliitista noin neljännes putoaa ESA:n arvioiden mukaan palasina Maahan asti.

Satelliitti kiertää Maata napojen kautta kulkevalla radalla. Se kulkee aikaa myöten maapallon kaikkien kohtien yli ja voi siksi pudota mihin tahansa maapallolla. Palaset putoavat satelliitin radan suunnassa jopa 900 kilometriä pitkälle ja muutaman kymmenen kilometrin levyiselle alueelle.

Suurimmat palaset voivat olla kymmenien kilojen painoisia. Satelliitissa ei ole ympäristölle vaarallisia aineita.

Yleensä käyttöikänsä päähän tulleet satelliitit pudotetaan hallitusti valtamereen. GOCE-satelliittia ei kuitenkaan voida enää ohjata, koska sen moottorin polttoaine on loppumassa.

Satelliitti kulkee Suomenkin yli

Satelliitti ylittää Suomen alueen aamulla ja illalla. Ylilento kestää pari minuuttia. Ajankohta muuttuu hieman satelliitin kiertoajan lyhentyessä ja radan painuessa lähemmäksi Maata.

Grafiikka.
Grafiikka kuvaa karkeasti Goce-satelliitin rataa maapallon ympäri.Yle Uutisgrafiikka

Geodeettisen laitoksen professori Markku Poutanen pitää melko epätodennäköisenä, että satelliitin osia putoaisi Suomeen. Tilastollinen todennäköisyys tälle on noin 1/1000.

Poutanen ei muista tapauksia, joissa satelliitin osia olisi löydetty Suomen alueelta. Maahan pudonneita avaruuskivien ja meteoriittienkin paloja on vaikeaa löytää maastosta, vaikka putoamisalue pystyttäisiin paikantamaan tarkasti, hän kertoo.

Vuosittain jopa 150 tonnia ihmisen lähettämiä avaruuslaitteita ja kantorakettien osia putoaa takaisin Maahan. Suurin osa tuhoutuu ilmakehässä, mutta isoimmat kappaleet putoavat Maan pinnalle saakka.

Runsaan 50 vuoden aikana pudonneesta 20 000 kappaleesta 99 prosenttia on joko tuhoutunut ilmakehässä, päätynyt mereen tai palasia ei ole löydetty. Geodeettisen laitoksen mukaan kappaleen osuminen asutulle alueelle on äärimmäisen epätodennäköistä.

Suomessa satelliitin radan ja putoamisennusteiden seurannasta vastaa Geodeettinen laitos.