Poliisi pyysi etäapua – pyyntö ei silti tee siviilistä poliisia

Poliisipartio soitti ravintolan järjestyksenvalvojan paikalle nuoren miehen riehuessa palvelukeskuksessa Vetelissä. Poliisipäällikön mukaan partio käytti tervettä järkeä. Turvautuminen ulkopuoliseen apuun on silti harvinaista eikä siviileiltä voi pyytää kuin havaintoja ja tilannetietoa.

Kotimaa
Poliisin logo moottoripyöräpoliisin hihassa.
Yle

Lauantain vastaisena yönä poliisi sai ilmoituksen vanhustentalolla Keski-Pohjanmaan Vetelissä riehuvasta nuoresta miehestä. Mies rikkoi palvelukeskuksen ikkunoita ja tunkeutui vanhusten huoneisiin. Partio oli kaukana paikalta, joten poliisi soitti paikallisen ravintolan vahtimestarille, joka lupasi käydä tarkastamassa tilanteen. Pian vahtimestari ilmoitti partiolle, että tilanne on hallinnassa.

Valvonta- ja hälytystoiminnasta vastaava ylikomisario Mikael Brännkärr sanoo, ettei poliisi lähettänyt järjestyksenvalvojaa paikalle hoitamaan tilannetta, vaan pyysi tätä ainoastaan hankkimaan tietoa ennen poliisin paikalle ehtimistä.

Poliisivaltuuksiahan ei voi etänä antaa kenellekään.

Ylikomisario Mikael Brännkärr

– Ei missään tapauksessa ole niin, että poliisi käskee jonkun menemään tekemään jotakin. Poliisivaltuuksiahan ei voi etänä antaa kenellekään, sanoo Brännkärr.

Järjestyksenvalvojankin valtuudet pätevät vain nimetyllä alueella ja sen läheisyydessä: esimerkiksi ravintolan vahtimestari saa toimia ravintolan jonossakin. Korttelien päähän saati toiseen kylään valtuudet eivät yllä.

Vain poliisin ollessa itse paikalla ja tilanteen kärjistyessä poliisi voi antaa poliisivaltuuksia. Silloinkin pitää tarkasti määritellä, mitä siviili saa tehdä.

Vastuu on aina ihmisellä itsellään

Vetelin tapahtumissa kyse oli yksittäistapauksesta, sanoo Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen poliisilaitoksen päällikkö Bo-Erik Hanses. Hansesin mukaan minkäänlaisia nimilistoja mahdollisesta apuväestä ei ole. Tilannetta ei kuitenkaan hoidettu sattumankaupalla, vaan kyseinen järjestyksenvalvoja oli poliisin tuntema ja luotettavaksi arvioitu.

Hanses pitää ratkaisua järkevänä: – Tervettä järkeä saa aina käyttää.

Laki on hänen mukaansa silti paikallaan eikä vastuuta pidä siirtää poliisilta. Oikeusvaltioon kuuluu, että valtiolla on monopoli voimakäytössä, sanoo Hanses. Jos tiedonhankintapyyntö johtaisikin vaikkapa siviilin ylilyönteihin, poliisin vastuu riippuisi siitä, millainen pyyntö tai käsky on annettu. Silloin jälkikäteen selvitettäisiin seikkaperäisesti, mitä tapahtui.

Tervettä järkeä saa aina käyttää.

Poliisipäällikkö Bo-Erik Hanses

Ylikomisario Mikael Brännkärr muistuttaa, että vastuu on aina ihmisellä itsellään. Poliisin on havaintoapua pyytäessään painotettava, ettei valtuuksia ole.

– Ei me haluta asettaa ihmisiä vaaraan missään tapauksessa. Se pitää aina painottaa, että pitää olla varovainen. Mutta sitähän me emme voi valvoa, miten kukin tekee. Mutta poliisi yrittää kaikin tavoin painottaa, ettei tule mitään valtuuksia – pitää olla erityisen varovainen.