yle.fi-etusivu

Vain joka viides vanhus käyttää nettiä - palvelut jäävät saamatta

Vanhustyön keskusliitto on huolissaan yli 75-vuotiaiden jäämisestä tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Palvelut niin yrityksissä kuin julkisella puolellakin siirtyvät verkkoon, vaikka Suomessa on ainakin 300 000 ikäihmistä, jolla ei ole käytössään tietokonetta. Myös taidot ovat puuttellisia.

Kotimaa
Henkilö käyttämässä tablettia.
Yle

Vanhustyön keskusliiton mukaan ikäihmisille tulisi opettaa sähköisten palveluiden ja laitteiden käyttämistä nykyistä paremmin. Palvelut ja laitteet ovat usein vanhuksille liian vaikeakäyttöisiä.

- Ne voivat olla monimutkaisia, niissä voi olla liian pieni teksti tai näyttö tai pienet näppäimet, joita on vaikea painaa, luettelee Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Käyttäjälle kätevä teknologia -projektin suunnittelija Hennariikka Intosalmi.

Palveluiden vaikeakäyttöisyys voi estää niiden käyttämisen kokonaan.

- Vanhemmille ihmisille verkon käyttäminen ei ole itsestäänselvyys. He ovat pitkälti tietoyhteiskunnan ulkopuolella, sanoo Intosalmi.

40 000 vanhuksella ei ole edes matkapuhelinta

Suomessa on noin 300 000 yli 75-vuotiasta, jolla ei ole käytössään tietokonetta. Näistä 40 000 vanhuksella ei ole edes matkapuhelinta.

- Yli 75-vuotiaista vain joka viides on käyttänyt nettiä, Intosalmi viittaa Käkäte-projektin tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin 75–89-vuotiaiden teknologian käyttöä ja asenteita.

- Aika heikoilla monet ovat. Etenkin pienituloisilla vanhuksilla tilanne on huono, koska tietokone maksaa, ja palvelut, nettiliittymä maksaa. Se muutama kymppi kuussa on pienituloiselle vanhukselle iso juttu, Intosalmi kertoo.

"Pankkipalvelut huolettavat eniten"

Intosalmen mukaan moni vanhus kokee olevansa pakotettu opettelemaan tietokoneen käytön, koska pankit ovat lopettaneet konttoreitaan ja nostaneet palvelumaksujaan. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 13 prosenttia yli 75-vuotiaista hoitaa pankkiasioitaan tietokoneella.

- Pankkipalveluissa tarvittaisiin eniten opastusta. Myös ohjelmien pitäisi olla riittävän helppokäyttöisiä ja esteettömiä, Intosalmi sanoo.

Helsingin kaupungilla atk-opastajana työskentelevä Jouni Ahonen kertoo myös, että eniten vanhuksia pohdituttaa laskujen maksaminen ja verkkopankki.

- Nyt kun suoraveloitukset loppuvat ensi vuoden alusta, niin se on herättänyt hirveästi huolta ja kysymyksiä, Ahonen sanoo.

Nyt kun suoraveloitukset loppuvat ensi vuoden alusta, niin se on herättänyt hirveästi huolta ja kysymyksiä.

Jouni Ahonen

Koneella asiointi pelottaa

Eläkkeellä oleva Eeva Turunen sai tiistaina opastusta Kinaporin palvelukeskuksessa tablettinsa käyttämiseen. Turunen on jo vuoden verran käyttänyt laitettansa, mutta arastelee vieläkin monen muun ikäisensä tavoin. Moni pelkää tekevänsä jotain peruuttamatonta, jos menee vikaan.

- Jos tulee vieraskielisenä ohje, niin peruutan aina takaisin. En hallitse kieltä, niin en uskalla sitten painaa, Turunen kuvailee.

Lähes 80-vuotias Raili Sievinen osaa jo maksaa laskunsa verkkopankissa, mutta kaipaisi lisää opastusta verkossa surffailuun.

- Voisi lukea esimerkiksi lehtiä tuolta koneelta, jos osaisi, Sievinen harmittelee.

Voisi lukea esimerkiksi lehtiä tuolta koneelta, jos osaisi.

Raili Sievinen

Hän aikoo kuitenkin opiskella teknisiä taitoja, kun tilaisuus taas osuu kohdalle.

- Kyllä se vanhakin oppii jos haluaa. Se on itsestä kiinni, Sievinen kannustaa.