Antti Juvonen: Mitä merkitsee olla ihminen?

Taito- ja taideaineiden, kuten taitojen ja taiteidenkin merkitys inhimilliselle elämälle on tärkeä, koska ne antavat mielekkyyskokemuksia ja tarjoavat luonnollisen tavan toteuttaa inhimillisen olemisen ydintä. Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Antti Juvonen pohtii pakinassaan muun muassa sitä, mikä erottaa ihmisen muista maapallon lajeista.

tiede
Kuvaamataidon tunti
Yle Etelä-Karjala

Taito- ja taideaineet ovat poliitikkojen suosikkeja juhlapuheissa, mutta rahanjaon hetkellä näitä aineita ei yleensä muisteta paljoakaan. Yleensä niistä puhuttaessa pyritään keräämään suosiopisteitä äänestäjiltä tai muilta kuulijoilta. Miksi sitten taito ja taideaineilla on niinkin painava merkitys puheiden tasolla? Selitys löytyy luonnollisesti elävästä elämästä: jos te keskitytte miettimään, mitä te mieluiten puuhaatte illalla töiden päätyttyä, en luultavasti paljon erehdy, jos vastaukset liikkuvat akselilla: lenkkeily, käsityöt, musiikkiharrastus: kuuntelu, laulaminen, soittaminen tai konserteissa käyminen, ruuanlaitto, kuvataide: maalausharras tai taidenäyttelyissä käynti, teatteri, draama, kirjallisuus ja tanssi monin eri tavoin. Juuri nämä mainitut kuuluvat taito- ja taideaineiden keskeisimpään sisältöön, suorastaan ytimeen. Miksi sitten on näin?

Mikä tekee taito- ja taideaineista sellaisia, että ne tuottavat elämäämme sen kaikkein tärkeintä ulottuvuutta: mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä? Ensinnä, ihminen on ”kädellinen” laji. Käsien käyttö mitä monipuolisimmin tavoin sekä tarkkuutta että yhtä hyvin voimaa vaativissa lajeissa, on suonut lajillemme mahdollisuuden edistyä ja kehittyä planeettamme vallitsevaksi ja hallitsevaksi, kenties jopa koko planeetan lopulta tuhoon vieväksikin lajiksi. Luonnollisesti myös muut tekijät ovat edesauttaneet ihmislajia sen kehityksessä. Kädellisenä oleminen pitää siis sisällään jo tekemisen elementin, mikä puolestaan johtaa väistämättä usein toistuessaan taitojen kehittymiseen. Taidot vievät pitkälle hioutuessaan jo hyvin lähelle taiteen rajaa. Pieni luovuuden, omaperäisyyden, innovatiivisuuden ja mielikuvituksellisuuden elementti nostaakin taitavasti käsillä tehdyn objektin taideteokseksi. Kyseessä on veteen piirretty viiva parhaimmillaan.

Toiseksi, kyseiset luettelemani töiden jälkeen harrastetut asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne koskettavat meitä sisimmässämme jollakin tavalla. Haastaessamme itseämme tavalla tai toisella, ja voittaessamme oman haasteemme, on palkintona nautinnon tunne ja hyvä mieli. Taito- ja taideaineet tarjoavat meille inhimillisyyteen sidoksissa olevia haasteita, joihin vastaamalla kehitymme sekä fyysisesti, että henkisellä tasolla. Tämä puolestaan juontaa ihmisen kehitys ja sosiaalistumisprosesseihin: kasvaessaan lapsi omaksuu ympäröivän kulttuurin tavat, käyttäytymisnormit, arvot ja asenteet. Aivan samalla tavalla hän enkulturoituu musiikkiin, ja kaikkiin muihin taiteisiin, niiden merkityksiin ulottuvuuksiin ja sääntöihin, siihen miten, milloin ja miksi niitä käytetään, mitkä ovat niiden säännönmukaisuudet ja poikkeukset. Samaan kasvu- ja kehitysprosessiin kuuluu myös se, että mainituista elementeistä syntyy meille kokemuksia, jotka myöhemmin muokkautuvat merkityksellisiksi muistoiksi.

Taito- ja taideaineiden kenttä ulottuu taitojen oppimisesta ja kehittymisestä sekä siihen kuuluvista prosesseista ja niiden ymmärtämisestä aina kohti taiteiden tarjoamia tunnemyrskyjä, niiden sisältämiä merkityssuhteita ja emotionaalisia yhteyksiä. Näihin kuuluvat myös taiteiden mielen toimintaan ja terveyteen liittyvät merkitykset. Kaikki tiedämme taideterapian, jossa taiteen avulla avataan mielen lukkoja. Musiikkiterapia hyödyntää musiikkia elementtinä, joka tarjoaa tyhjiä rakenteita jotka ihminen voi täyttää omilla merkityksillään. Nämä merkitykset voivat olla jo lapsuudesta peräisin olevia miellyttäviä muistoja, joita voidaan hyödyntää mielen tasapainon palauttamisessa kymmenien vuosienkin jälkeen.

Taito- ja taideaineiden, kuten taitojen ja taiteidenkin merkitys inhimilliselle elämälle on tärkeä, koska ne antavat mielekkyyskokemuksia ja tarjoavat luonnollisen tavan toteuttaa inhimillisen olemisen ydintä: elää niin kuin ihminen. Ne myös kykenevät avaamaan sielumme korkeampiin ulottuvuuksiin kohottamalla mieltämme yhä uudelleen yhteyteen eletyn elämän eri tapahtumiin, ihmisiin inhimillisiin kokemuksiin ja

Antti Juvonen

ulottuvuuksiin – sellaisiin menneisiin tapahtumiin, joita emme edes tienneet muistavamme. Taiteesta nauttiminen lienee yksi elementti, joka erottaa ihmisen kaikistamuista maapallon lajeista: tämä perustuu pitkälti vaikeaselkoisten asiayhteysketjujen ja elementtien ymmärrykseen. Taiteiden esteettisten ulottuvuuksien pohdinta vie meidät helposti elämän syvimpien kysymyksien äärelle, tärkein näistä kysymyksistä lienee: mitä merkitsee olla ihminen?

Antti Juvonen

Kirjoittaja on kasvatustieteen, erityisesti taito- ja taideaineiden pedagogiikan, professori Itä-Suomen yliopistosta

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa