Kuka auttaa maniassa velkaantunutta?

Sairaudessa velkaantuneilla on mahdollisuus sovitella velkojaan, mutta se taas vaatii tietoa – ja voimia.

Kotimaa

Helsingin ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen ei osaa sanoa tarkkaa lukumäärää niistä ihmisistä, jotka ovat velkaantuneet sairauden takia.

– Se joukko on iso. Helsingissä sadan tuhannen ihmisen asiat kulkevat kauttamme ja sama henkilö voi esiintyä listoillamme monta kertaa vuodessa.

Ulosottoviranomaiset ovat sidottuja täytäntöönpanoon, eli velkojen perintään.

– Syy velkaantumiselle ei kiinnosta velkojaa. Meidän tehtävämme on huolehtia, että velkojan ja velallisen oikeudet toteutuvat, Heikkinen toteaa.

Jos velallisella kuitenkin on vilpittömät aikeet maksaa velat takaisin, niin ulosotto voi tulla vastaan takaisinmaksuaikaan vaikuttamalla.

Heikkisen mukaan juridinen keino esimerkiksi manian tai hypomanian takia velkaantuneiden asioiden hoitamiseksi olisi velkajärjestely. Tämän järjestelyn piiriin ei kuitenkaan pääse, jos on velkaantunut ”kevytmielisesti”. Kevytmielisyyteen luetaan Heikkisen mukaan esimerkiksi himoshoppaus.

– Juridisesti on kuitenkin hyvin vaikea osoittaa mikä on kevytmielisyyttä.

Sairaala pyrkii suojelemaan

Mutta onko Suomessa mahdollista takautuvasti vaikuttaa henkilön oikeustoimikelpoisuuteen?

– Perusteet jääväämiselle on olemassa sairauden takia, sillä velkaantuminen on tapahtunut sairauden hämärtämässä tilassa, toteaa Helsingin klinikkaryhmän johtaja ylilääkäri Sami Pirkola.

Auroran sairaalan johtajapsykiatri Leena Turpeisen mukaan sairaalahoidon aikana bipolaaristen henkilöiden velkaantumista tulee esille. Silloin esimerkiksi sosiaalityöntekijä antaa taloudellisia neuvoja.

Myös mahdollisesti tehtyjä kauppoja voidaan yrittää purkaa jälkikäteen.

– Lausuntoja sairauden vaikutuksesta velkaantumiseen voidaan lääkärin toimesta kirjoittaa, mutta on eri asia ottaako velkoja tämän huomioon, Turpeinen pohtii.

Moni maanisessa vaiheessa oleva henkilö on manian alkuvaiheissa hyvin vakuuttava ja onnistuu vaikka puhumaan viranomaiset tai pankinjohtajan pyörryksiin. Lääkärin onkin vaikea tietää mitä potilas on ehtinyt tehdä ennen sairaalaan tuloaan.

– Sairaalan tulee ja pitää puuttua maanisessa vaiheessa olevan henkilön toimiin, Turpeinen toteaa.

Mielenterveyslaki mahdollistaa sen, että ihmistä pystytään suojelemaan esimerkiksi rajoittamalla yhteydenotto-oikeutta, ettei hän pääse tekemään harkitsemattomia kauppoja tai hankintoja osastolta käsin.

Vastuu myös luotonantajalla

Perintätoimisto Lindorff Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen muistuttaa, että jo hyvä perintätapa ja –laki antaa asiakkaalle aina oikeuden vaatia perinnän keskeyttämistä, vaikkapa terveydentilaan vedoten.

Tämän lisäksi luotonantajallakin on vastuunsa.

– Asioista pyritään aina sopimaan, mutta se edellyttää sitä, että meihin otetaan yhteyttä. Mutta toisaalta, jos ihminen on kovin masentunut, niin hänelle tuskin riittää voimia tähän, Lahtinen pohtii.

Lahtinen muistuttaa, että postimyynnillä on kahden viikon palautusjakso, jolloin ostokset saa palauttaa veloituksetta. Lisäksi kulutusluottosopimuksen saa peruuttaa.

– Tämä saattaa toimia, jos ajoitus osuu oikeaan, eikä esimerkiksi hypomanian jälkeiseen masennukseen. Kulutusluotossa purku tosin edellyttää lainasumman täysimääräistä palautusta, mikä on mahdotonta, jos rahat on jo käytetty, Lahtinen sanoo.

Lahtinen ei poissulje sen mahdollisuutta, että esimerkiksi venemessuilla tehty huvipursikauppa olisi purettavissa.

– Voisi kuvitella, että kauppias ottaa veneen takaisin arvonmenetyksen huomioiden, jos muuten on riski, että kauppasumma jää saamatta, sanoo Lahtinen.

Lahtisen mukaan Suomen laissa on olemassa pykälä velan mitätöimisestä, mutta kynnys sen käyttämiseksi on hyvin korkealla.