1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Professori: Merioikeus tukee sekä Hollantia että Venäjää Greenpeacea koskevassa oikeusjutussa

Oikeustieteen tutkimusprofessori Timo Koivurova sanoo, että tapaus on monimutkainen kansainvälisen merioikeuden näkökulmasta. Hollannin ja Venäjän välinen välimiesryhmä on perustettu tänään keskiviikkona.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Alankomaiden ulkoministeriö ilmoitti viime perjantaina ryhtyvänsä oikeustoimiin Greenpeacen aktivistien sekä Hollannissa rekisteröidyn Greenpeacen aluksen vapauttamiseksi. Tiistaina Hollannin ulkoministeri Frans Timmermansin tiedottaja Friso Wijnen sanoi Yle uutisille, että diplomaattiset keinot ovat edelleen etusijalla.

- Tänään on perustettu välimiesryhmä, jossa on sekä Hollannin että Venäjän edustus. Jos neuvottelut eivät kahden viikon aikana edisty, harkitsemme asian viemistä Hampurissa toimivaan kansainväliseen merioikeustuomioistuimeen, korosti Wijnen.

Kaikki perustuu YK:n merioikeusyleissopimukseen, jonka jäsen Venäjä on. Sopimuksen mukaan rantavaltion lailliset oikeudet ovat sitä vahvempia, mitä lähempänä rannikkoa ollaan. Vahvimmat rantavaltion oikeudet ovat aluevesillä, joka ulottuu 12 merimailin päähän rannasta. Talousalue puolestaan päättyy 200 merimailin kohdalla, mistä alkavat kansainväliset vedet. Merimaili on vajaat kaksi kilometriä

Merioikeusyleissopimusta kutsutaan merten perustuslaiksi

Venäjä takavarikoi Greenpeacen aluksen ympäristöjärjestön oman ilmoituksen mukaan 34 merimailin päässä Venäjän rannikolta, eli Venäjän talousalueella. Merioikeus takaa talousalueella navigaatiovapauden aavan meren tapaan.

Lapin yliopiston tutkimusprofessori Timo Koivurova sanoo, että Hollanti vetoaa tähän vapauteen. 

- Hollanti vetoaa siihen, että Greenpeacen Arctic Sunrice ei tehnyt mitään laitonta talousvyöhykkeellä.Tältä osin Hollanti on vahvoilla, jos kiista päätyy oikeuteen saakka.

Toisaalta Venäjä voi vedota välittömän taka-ajon periaatteeseen, joka myös löytyy merioikeusyleissopimuksesta. Greenpeacen kumiveneet nimittäin rikkoivat 500 metrin suojavyöhykkeen periaatetta, kun ne veivät aktivistit  öljynporauslautalle, jolle he yrittivät nousta.

- Jos aktivistien toiminta voidaan pauttaa Arctic Sunrise -alukseen, Venäjä voi vedota välittömän takaa-ajon oikeuteen. Näinollen kiistan molemmat osapuolet voivat vedota kansainväliseen merioikeusyleissopimukseen, sanoo professori Koivurova.

Professori ei ota kantaa siihen, voittaisiko Hollanti tapauksen kansainvälisessä tuomioistuimessa, vai ei. Mutta hänen mukaansa on selvää, että Venäjä rikkoi allekirjoittamaansa merioikeusyleissopimusta, kun se asetti aktivistit syytteeseen merirosvoudesta.

- Merirosvoutta Greenpeacen toiminta ei ollut missään tapauksessa kansainvälisen merioikeuden näkökulmasta, sanoo Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelevä professori Koivurova.