1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Aasit yleistyvät Suomessa - ongelmana liian hyvät oltavat

Suomessa on tällä hetkellä noin kolmesataa aasia, joista suurin osa toimittaa lemmikin virkaa.

ilmiöt
Aasi

Juvan Väänälän tilan pihan reunassa oleva suuri hiekka-aitaus on täynnä lammikoita. Aitauksen perällä katoksessa sadetta pitämässä kyhjöttää neljä otusta, joita ei ole totuttu yhdistämään suomalaisiin maisemiin. Tummat silmät kirkastuvat ja pitkät korvat höristyvät, kun Tytti Ståhlen aasit huomaavat vieraat.

aaseja

- Nämä eivät tykkää sateesta, ne menevät heti katoksen suojiin. Monet pitävät aaseja kyllä pihatoissakin, mutta minä olen ottanut ne aina yöksi sisälle, Ståhle kertoo.

Harvalla tilalla Suomessa voi nähdä kerralla neljä aasia, mutta Tytti Ståhle on hurahtanut pahemman kerran itsepäisinä jukuripäinä tunnettuihin pitkäkorviin. Luonnekuvauksen aasiharrastaja kiistää.

- Minusta ne on vaan fiksuja. Ne miettii, että tarviikohan tätä oikeasti tehdä. Miettii ja katsoo ja tutkailee tilannetta, että minä tykkään niistä aivan valtavasti. Ihania ovat.

Etelän olento pärjää Suomessakin

Aasien määrä Suomessa on kasvanut tuntuvasti viime vuosina. Moni omaa maatilahaavettaan toteuttava on päätynyt hankkimaan oman aasin hoksattuaan, että etelänmatkoilta tuttu sympaattinen kaviokas pärjää mainiosti myös Suomen oloissa.

- Moni on sanonut, ettei edes tiennyt, että aaseja ylipäätään on Suomessa. Tietoisuus aaseista on lisääntynyt ja monelle aasi on hauska vaihtoehto ponille tai lampaille, Suomen aasiyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Määttänen kertoo.

Aaseja tuodaan Suomeen koko ajan enemmän ulkomailta, sillä kotimaan aasimarkkinat eivät riitä vastaamaan kysyntään.

- Suomalaisilla kasvattajilla on myynnissä lähinnä nuoria aasioreja ja ihmiset haluavat ostaa mieluummin jo vähän kokeneemman ja koulutetumman tamman. Eniten aaseja tuodaan Tanskasta, mutta jonkin

Niitä pidetään lemmikkeinä eikä liikuteta välttämättä lainkaan.

Suomen aasiyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Määttänen

verran myös Ruotsista ja muista euroopan maista, Määttänen sanoo.

Ståhlelle ensimmäinen aasi tuli, kun hän törmäsi lajiin Elma-messuilla ja kiinnostui niin kovasti, että hankki itselleen oman aasitamman.

Miniaasi
Ståhlella on myös kaksi miniaasia.

- Ajatus oli, että se olisi ollut meidän shetlanninponien seurana, mutta vanha shettiksemme ei hyväksynyt sitä. Niin Kukka-aasille piti sitten hankkia kaveri eli meille tuli toinen aasi. Sitten kaverilla oli pitovaikeuksia oman aasinsa kanssa ja niin meille tuli kolmas. Nyt viime kesänä saatiin neljäskin aasi joukkoon, kun kaveri toi Hollannista itselleen aasiorin ja pyysin tuomaan minulle samalla miniaasitamman. Miniaaseja ei oikeastaan saa Suomesta lainkaan, Ståhle kertoo.

Ylipaino myös aasien ongelma

Aasit ovat kotiutuneet Suomeen niin hyvin, että ne kärsivät jopa suomalaisista elintasosairauksista. Aasit ovat tottuneet tulemaan toimeen aavikkomaisissa olosuhteissa niukalla ravinnolla ja niinpä ne lihovat herkästi - varsinkin kun ne toimittavat suomalaisilla maatiloilla lähinnä pihakoristeen virkaa vaikka niillä voisi aivan hyvin ratsastaa ja ajaa.

- Aasien pitäisi saada ruokaa vähän koko ajan, mutta kokonaisuudessaan päivän annos on kuitenkin vain noin kolme kiloa. Se on tosi vaikea jakaa riittävän pieniin osiin ja helposti aaseja tulee ruokittua liian paljon. Sen lisäksi Suomessa ei oikein osata mieltää, että aasikin tarvitsisi liikuntaa siinä missä hevosetkin. Niitä pidetään lemmikkeinä eikä liikuteta välttämättä lainkaan. Seurauksena on lihominen ja sitten kaviokuumetta ja metabolista oireyhtymää, Määttänen kertoo.

aasi

Ståhlen aaseillakaan ei vielä ratsasteta eikä ajeta, koska ne ovat niin nuoria.

- Käydään kävelemässä ja vietetään niitten kanssa aikaa. Tyttö tykkää niitten kanssa agilitya hyppiä, tosin aasi ei mene ihan niin kuin koira, että aina pitää vähän miettiä ja katella ja tutkailla tilanteita, kiire niitten kanssa ei saa koskaan olla.

- Näissä on vaan sitä jotain mitä en osaa sanoin kuvailla, se vaan sitten kolahtaa kun se oikea löytyy, Ståhle ihastelee aasejaan.

Lue seuraavaksi