Suomalainen merkki ei ole eettisyyden tae

Hikipajat, lapsityövoima ja pakkotyö eivät ole vain suurten kansainvälisten vaatebrändien tuotannollisia ongelmia. Tunnetut suomalaisetkaan brändit eivät aina voi mennä täysin takuuseen siitä, mitä vaatetehtailla tapahtuu.

A-studio
Ihmisiä vaatekaupassa.
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Kehittyvissä maissa vaatealan työntekijöitä saatetaan pakottaa työskentelemään epäinhimillisissä oloissa oman terveyden uhalla, pitkiä päiviä ja mitättömillä palkoilla. Aina suomalaisetkaan yritykset eivät tiedä, mitä tehtailla tapahtuu.

- Harvoinhan sellaista tapahtuu, mutta kyllä kerran pari vuodessa saattaa käydä niin, että tarkastuksissa tulee esille jotain, jonka takia yhteistyö tehtaan kanssa lopetetaan, kertoo Stockmann-konsernin viestintäjohtaja Nora Malin.

- Uusia toimittajia kartoittaessamme olemme nähneet BSCI-auditointiin haluttomia tai sen läpäisyyn kykenemättömiä tehtaita ja olemme joutuneet näissä tapauksissa kieltäytymään yhteistyöstä, sanoo puolestaan Haltin Senior Vice President Ari Virtanen.

Vaateyritykset eivät voi valvoa itse itseään ja vakuuttaa kuluttajia siitä, että tehtailla kaikki on kunnossa. Siksi yritykset ovat kansainvälisessä yhteistyössä luoneet järjestelmiä, joilla ne valvovat yhdessä toisiaan. Vastuujärjestelmiä on lukuisia. Suurin osa suomalaisista yrityksistä luottaa nk. BSCI-järjestelmään, joka on kansainvälisesti merkittävä.

Luotto järjestelmään säilyy riskimaista huolimatta

Suurin osa suomalaisten vaatteista tulee Kiinasta. Maa kattoi yksinään lähes puolet vaatteiden maahantuonnista Suomeen vuonna 2010. Suuria tuottajia ovat myös muut Aasian maat kuten Intia ja Bangladesh. Niitä kutsutaan halpatuotannon riskimaiksi siksi, että tehtaiden olot ja työntekijöiden oikeudet vaihtelevat tehtaasta, kaupungista ja provinssista toiseen hyvin suuresti.

Suomalaiset vaateyritykset käyvät kauppaa riskillä. Suuret toimijat kuten Stockmann-konserni (johon kuuluvat myös Seppälä ja Lindex), Texmoda Fashion Group (Moda, Jim&Jill), Halonen, L-Fashion Group (Luhta, Aleksi13), Halti, Nanso Group ja Reima myyvät kaikki Tappajafarkut-teoksen mukaan tuotteita, joista selkeä enemmistö on tuotettu halpatuotannon riskimaissa.

- Haltin toimittajasopimusten Code of Conduct on ollut yhdenmukainen BSCI:n kanssa jo ennen BSCI:iin liittymistämme. Syksystä 2012 alkaen olemme myös vaatineet uusilta toimittajilta läpäistyn BSCI-auditoinnin ennen yhteistyön aloittamista. Tämän lisäksi teemme omia tarkastuksia vierailessamme toimittajiemme tehtailla, sanoo Ari Virtanen.

Myös esimerkiksi Reima, Marimekko ja Nanso käyttävät kansainvälistä vastuuohjeistoa ja tarkastajia.

Yrityksistäkin löytyy kritisoijia yhteisille tarkastuksille

Ei sekään mikään autuaaksi tekevä järjestelmä ole

Beni Kauhanen

Halonen, L-Fashion Group ja Texmoda Fashion Group erottuvat suurten suomalaisten yritysten joukossa. Ne eivät käytä BSCI:tä vastuuohjeistona.

Halosen valikoimapäällikkö Tintti Ikonen kommentoi A-studio: Streamille, että Halosen tehtaita tarkkailee ulkopuolinen taho BSCI:in kaltaisella menetelmällä. Texmoda Fashion Groupin toimitusjohtaja Beni Kauhanen puolestaan kertoo, että kansainväliseen ohjeistoon siirtyminen on yrityksen asialistalla.

- Eihän sekään mikään autuaaksi tekevä järjestelmä ole, mutta se on meillä tällä hetkellä keskusteluissa jatkuvasti. On erittäin todennäköistä, että Texmoda ottaa BSCI:n pian käyttöön.

Texmodalla on sekä oma vastuuohjeisto, että omat tarkastajat. Kauhanen tosin myöntää, että tuotepäälliköt käyvät itse tuotantolaitoksilla vain satunnaisesti. A-studio: Stream ei tavoittanut L-Fashion Groupin edustajaa kommentoimaan yrityksen käytäntöjä.

Muokattu 9:30 - Ari Virtasen kommentit tarkennettu.

Muokattu 13:02 - Nora Malinin kommentti tarkennettu.

A-studio: Stream käsittelee suomalaisten vaatebrändien yritysvastuuta alihankintamaita kohtaan perjantaina 18.10. Ohjelmassa kuullaan muun muassa ministeri Lauri Ihalaisen ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen ajatuksia. Osallistu keskusteluun Facebookissa tai Twitterissä: #a_stream.

Muokattu: Stream käsittelee perjantaina 11.10. ministeri Heidi Hautalan eroa.
Muokattu: Stream käsittelee perjantaina 18.10. vaateteollisuutta.