"Suomalaiset vaateketjut polkevat halpamaiden työntekijöitä"

Halvan hinnan perässä juokseminen kampittaa eettisiä tavoitteita, sanoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen. Hänen mielestään suomalaiset vaateyritykset eivät kanna yritysvastuutaan yhtä hyvin kuin kansainväliset yritykset. Etenkin valvontajärjestelmien kehittämisessä ollaan jälkijunassa.

Kotimaa
Kiinalaiset ompelijat työskentelevät vaatetehtaan liukuhihnalla.
Kiinalaisia ompelijoita vaatetehtaalla Shanghaissa kesäkuussa vuonna 2011.Qilai Shen / EPA

Aiemmin Tekstiili- ja Muotialat Ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää kommentoi A-studio: Streamille, että suomalaisyritykset tekevät kaikkensa parantaakseen työoloja alihankintamaissa.

- Väite ei todellakaan pidä paikkaansa, Pääkkönen naurahtaa.

- Suomalaisyritykset ovat olleet viimeisinä liittymässä kansainvälisiin vastuujärjestelmiin, myös sellaisiin, jotka ovat olleet yritysvetoisia.

Kankaanpää sen sijaan sanoi, että yritykset ovat kehittäneet eettisen tuotannon valvontaa jo ennen yhteisiä, kansainvälisiä järjestelmiä. Suomalaisyrityksissä käytetään yleisesti BSCI:tä, jonka tarkastuksissa seurataan esimerkiksi tehtaiden työoloja.

Kyllä yrityksetkin jo tietävät, että kukaan ei halua reippailla puserossa, josta tiedetään, että sen tekijä pyörtyilee liukuhihnalla

Jukka Pääkkönen

BSCI on yritysten itsensä johtama. Pääkkönen pitää parempana järjestelmiä, joissa valvojina on myös järjestöjä ja ay-liikkeitä. Tällaisissa järjestelmissä eikuitenkaan suomalaisyrityksiä ole.

- Se, että suomalaisyrityksiä kuuluu BSCI -järjestelmään, on askel eteenpäin, mutta siinä on puutteensa. Esimerkiksi elämiseen riittävä palkka ei kuulu sopimuksen kriteereihin.

Keskustelu vaateteollisuuden eettisyydestä sai alkunsa, kun Outi Moilalan Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita -kirja julkaistiin viikon alussa. Se ruotii suomalaista vaateteollisuutta, joka teettää tuotteittaan karuissa olosuhteissa Aasian halpatuotantomaissa.

Kirjan mukaan alihankintatehtaissa teetetään epäinhimillisen mittaisia työpäiviä, palkat eivät riitä kunnolla elämiseen ja työntekijöinä on myös lapsia. Tehtaiden työturvallisuus on usein olematonta ja esimerkiksi Bangladeshissa tehtailla on kuolonuhreja vaativia tulipaloja vähän väliä. Edellinen onnettomuus tapahtui tällä viikolla, kun Bangladeshilaisen tehtaan tulipalossa kuoli 10 työntekijää.

Ostoketjut suurin ongelma

Suomalaisyritysten suurin ongelma etiikan saralla ovat Pääkkösen mukaan ostoketjut. Halvan hinnan tavoittelu painaa työntekijöiden palkkoja ja oloja alaspäin.

- Yrityksen yhteisvastuuosasto saatta ponnistella sen eteen että yritys toimisi vastuullisesti. Sitten yrityksen ostotoiminnot, joka viime kädessä ratkaisee sen, mistä yritys tuotteensa hankkii, lyö korville vastuullisuustoimijan periaatteita.

Pääkkosen mukaan suomalaisyritykset alkavat kuitenkin pikkuhiljaa heräämään yritysvastuuseen ja sen tuomiin etuihin.

- Kyllä yrityksetkin jo tietävät, että kukaan ei halua reippailla puserossa, josta tiedetään, että sen tekijä pyörtyilee liukuhihnalla.

“Yritykset eivät voi pestä käsiään”

Kankaanpään mielestä alihankintamaat eivät itse tee riittävästi edistääkseen ihmisoikeuksia ja kulttuurierot vaikeuttavat vastuuvaatimusten toteutumista. Hänen mukaansa tehtaiden omistajat valehtelevat vaateyritysten edustajille päin naamaa. Pääkkösen mielestä se ei ole syy tehtaiden löyhälle valvonnalle ja sosiaalisen vastuun toteutumiselle.

- Kulttuurierot ovat tunnustettu ongelma, mutta eivät yritykset voi mennä sen taakse piiloon ja pestä käsiään, Pääkkönen sanoo.

- Jos yritys ostaa tavaraa jostakin sellaisesta valtiosta, jossa työntekijän oikeuksia ei kunnolla valvota, se käyttää hyväkseen tällaista tilannetta.

Pääkkönen on samaa mieltä Kankaanpään kanssa siitä, että kuluttajaa ei voi liikaa syyllistää arveluttavissa oloissa teetettyjen vaatteiden ostamisesta. Yritysten pitäisi kertoa tuotteistaan enemmän. Tällä hetkellä EU ei velvoita merkkaamaan vaatteisiin edes alkuperämaata, vaikka asiasta keskusteltiin komission toimesta vuosi sitten.

- Miten voi edellyttää, että kuluttajat tekevät valintoja, jos näitä alkeellisimpia tietoja ei ole saatavilla, Pääkkönen kysyy.

A-studio: Streamissa keskustellaan suomalaisen vaateteollisuuden vastuusta alihankintamaita kohtaan 18.10. Ohjelmassa mukana mm. Stockmannin viestintäjohtaja Nora Malin, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Tekstiili- ja Muotialat ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää. Osallistu keskusteluun Facebookissa (siirryt toiseen palveluun) tai Twitterissä: #a_stream.

Muokattu: Stream käsittelee perjantaina 11.10. ministeri Heidi Hautalan eroa.
Muokattu: Stream käsittelee perjantaina 18.10. vaateteollisuutta.