Viitasammakko on vieras haukkuja

Viitasammakon ääni kuulostaa pieneltä haukkuvalta koiralta. Ääni on lajin tunnistettavuuden kannalta tärkein asia muun muassa elinympäristön määrittelyssä, koska ulkonäkö muistuttaa tavallista sammakkoa.

luonto
Viitasammakko lehtipeitteen päällä.
Arja Lento / Yle

Liito-orava ja viitasammakko ovat rauhoitettuja eläimiä, joiden olemassa olo on hidastanut teollista elämää ja rakentamista. Liito-oravahavainnot keskeyttivät hakkuut muun muassa Suomussalmella ja Mondo Mineralsin Paltamon kaivoksen ympäristölupahakemus hylättiin molempien eläinten vuoksi.

Liito-oravan monet tunnistavat, mutta viitasammakko on jäänyt useille vieraaksi olioksi. Sen tunnistaminen ulkonäön perusteella on hankalaa, koska se muistuttaa hyvin paljon tavallista sammakkoa.

Ainoa selvä tuntomerkki on takajalan varpaiden tyvellä oleva kyhmy, joka on kova ja aika iso.

Pekka Helo

- Ainoa selvä tuntomerkki on takajalan varpaiden tyvellä oleva kyhmy, joka on kova ja aika iso, kun tavallisella sammakolla se on pehmeä ja pieni. Kyhmyn tunnistaminen edellyttää, että otus on otettava ensin käteen, ennenkuin sen voi nähdä, kertoo luontokuvaaja Pekka Helo.

Ääni on se jonka avulla viitasammakko yleensä löydetään. Ääni poikkeaa tavallisen sammakon karheasta kurnutuksesta.

- Se kuullostaa mielestäni rytmiseltä haukunnalta, jota voi kutsua myös pulputukseksi, kuvaa Helo viitasammakon poikkeavaa ääntä.

Kuuntele: Viitasammakon ääni

Tarkka elinpaikasta

Havainnot viitasammakosta ovat keskeyttäneet monia rakennushakkeita ja sillä tavalla suojeltu olio on laittanut kapuloita kehittyvän ja laajentuvan teollisuuden rattaisiin.

Laji on sidoksissa tietynlaiseen elinympäristöön ja sopivia alueita ei helposti löydy.

- Suomessa voi olla jopa kymmenien tuhansien neliökilometrien suuruisia karuja alueita, joissa ei ole viitasammakolle sopivaa elinympäristöä.

Se vaatii luhtaympäristön, jossa kasvillisuus on polvenkorkuista tai hieman matalampaa.

Pekka Helo

Tavallinen sammakko esiintyy lähes kaikkialla, jossa on kosteikkoja. Viitasammakko suosii kosteampaa ympäristöä kuin tavallinen sammakko.

- Se vaatii luhtaympäristön, jossa kasvillisuus on polvenkorkuista tai hieman matalampaa. Tällaisia alueita ei ole paljon ja tämän vuoksi laji on hyvin haavoittuvainen, sanoo Helo

EU:n erityissuojeluksessa

Suomessa löytyy myös alueita, jossa viitasammakkoa on runsaasti, mutta kokoEuroopan Unionin näkökulmasta katsottuna se on saanut erityissuojeltavan aseman.

EU:ssa katsotaan asiaa hieman laajemmin, kuin yhden valtion näkökulmasta.

Pekka Helo

- EU:ssa katsotaan asiaa hieman laajemmin kuin yhden valtion näkökulmasta. Viitasammakko on määrätty niin tiukasti suojeltavaksi, että sen elinympäristöjä ei saa hävittää.

Suojeltu viitasammakko on paikkauskollinen ja se viihtyy sopivalla paikalla useita vuosia.

- Tässä on myös kääntöpuoli, sillä tämän vuoksi syntyy hyvin vähän uusia alueita. Ne ympäristöt, joihin laji sopii, on jo vallattu ja uusia ympäristöjä ei synny, kertoo Helo.