1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiede

Sääennuste Saturnukseen: Odotettavissa timanttikuuroja

Uuden teorian mukaan Saturnuksen ja Jupiterin kaasukerrokset puristavat ja paahtavat hiilestä timantteja, jotka planeettojen kiviydintä kohti leijuessaan sulavat nestemäisiksi.

tiede
NASAN Cassini-avaruusalukselta otettu valokuva Saturnuksen renkaasta ja Maasta.
Nasan Cassini-luotaimen ottama valokuva Saturnuksen renkaasta ja Maasta. Maa on merkitty kuvaan nuolella. Kuva on otettu heinäkuun 19. päivänä.NASA / JPL-Caltech / Space Science Institute

Kaksi yhdysvaltalaista tutkijaa uskoo ratkaisseensa astronomeja kauan vaivanneen arvoituksen siitä, voiko jättiläismäisten kaasuplaneettojen paineessa syntyä timantteja. Mona Delitsky ja Kevin Baines ovat tulleet siihen tulokseen, että Jupiterissa ja Saturnuksessa timantteja suorastaan sataa.

Heidän teoriansa perustuu salamointiin, joka irrottaa Jupiterin ja Saturnuksen ylimpien kehien metaanimolekyyleistä hiiliatomeja. Ne takertuvat toisiinsa hiilihiukkasiksi, jollaisia Saturnusta pian kymmenen vuotta kiertäneen Cassini-avaruusluotaimen tulkitaan havainneet planeetan mustissa myrskypilvissä.

Kun hiilihiukkaset leijuvat yhä tiheämpien vetykerrosten läpi kohti planeetan kiviydintä, niihin kohdistuu kovaa painetta ja kuumuutta, joka puristaa ne ensin grafiitiksi ja sitten timanteiksi. Ytimen lähellä äärimmäisessä kuumuudessa ne sulavat nestemäisiksi timanttipisaroiksi, Delitsky ja Baines päättelevät.

Baines laskee, että Saturnuksessa voi olla noin kymmenen miljoonaa tonnia timantteja. Useimmilla ei liene mittaa millimetriäkään, mutta joukossa saattaa olla myös kymmenen sentin murikoita, Baines uskoo. Leikillään hän maalailee planeetalle robotin keräämään timanttisadetta talteen. Maahan saatuna saaliin arvo tosin romahtaisi, kun timanteista tulisi roimasti ylitarjontaa.

Ei toimi, sanovat epäilijät

Toiset tutkijat ovat jo kaataneet kylmää vettä huimasti visioivien kollegojensa niskaan. David Stevensonin ja William Hubbartin mukaan laskeman termodynamiikassa on vikaa.

Jupiterin ja Saturnuksen kaasukehät ovat pääasiassa vetyä, metaania on enimmillään puoli prosenttia, ja termodynamiikan lakien mukaan se sulaa seokseen, kuten sokeri tai suola sulaa veteen, Stevenson selittää. Vaikka hiilipölyä pääsisikin muodostumaan, vaipuessaan alas se sulaisi hyvin nopeasti eikä ehtisi puristua timanteiksi, hän uskoo, ja Hubbart on samaa mieltä.

Luca Ghiringhelli puolestaan epäilee jopa Uranuksen ja Neptunuksen melko vakiintunutta timanttiteoriaa (siirryt toiseen palveluun), vaikka hiiltä on siellä useita kertoja enemmän kuin Jupiterissa tai Saturnuksessa ja lämpötila sen verran viileämpi, etteivät timantit siellä sulaisi.

Cassini-projektin tutkija Scott Edington sen sijaan asettuu uuden idean kannalle ja lisää vielä, että myös Marsin ja Venuksen ytimessä voi olla timantteja. Se selviäisi vain poraamalla, hän myöntää.

Yhdysvaltain astronomisen yhdistyksen planeettatutkijoiden vuosikokouksessa (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla esitellystä teoriasta ja sitä seuranneesta keskustelusta kertovat muun muassa Nature-, National Geographic ja USA Today -lehdet.

Lue seuraavaksi