Tutkija: "Järvilohen viimeiset hetket voivat olla kyseessä"

Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen kannalta eletään ratkaisevia hetkiä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen toivoo kalastajilta nyt malttia.

luonto
Radiolähettimellä varustettu järvilohi
Kuurnan voimalaitoksen alapuolelta pyydetty ja Ala-Koitajokeen siirretty emokala, jolla radiolähetin selässä. Aurora Hatanpää

Järvilohi yritetään saada lisääntymään Ala-Koitajoessa Pohjois-Karjalassa. Korkein hallinto-oikeus velvoitti alkuvuonna voimayhtiö Vattenfallin lisäämään joen virtaamaa kutupaikkojen muodostumiseksi.

Ala-Koitajoki on Pielisjoen sivuhaara, joka on ollut elokuvastakin tunnettu tukkilaisjoki ja saimaanlohen kutupaikka. Vesivoimatuotanto kuitenkin tuhosi lisääntymisalueet. Korkeimman hallinto-oikeuden alkuvuonna tekemä päätös lisäjuoksutuksesta antaa lohelle uuden mahdollisuuden. Vettä on juoksutettava 1.4.–31.9. vähintään kuusi kuutiota sekunnissa ja 1.10.–31.3. vähintään neljä kuutiota sekunnissa.

- On otettava kuitenkin huomioon, että järvilohi kuti tällä, kun täällä meni vettä 70 kuutiometriä sekunnissa. Vaikka tähän nyt on muutama kuutio lisää vettä saatu, niin eihän tietenkään lähelläkään olla luonnontilaa. Siinä on kysymysmerkkejä, joita pystytään selvittämään seurantatutkimuksilla, erikoistutkija Jorma Piironen kertoo.

Järvilohen pelastamiseksi Ala-Koitajokeen siirretään syksyn aikana istukkaita aina mädistä radiolähettimillä varustettuihin kutulohiin. Tärkeitä emokaloja ei ole kuitenkaan tänä syksynä saatu tarpeeksi Pielisjoesta istutuksia varten. Pari vuotta sitten istutetut suuret poikaserät näyttävät päätyneen kalastajien saaliiksi.

- Kyllä minä luulen, että kalastuspaine on kannan kokoon nähden liian kova vieläkin. Nämä kutukypsät ikäluokat, joka tänä vuonna ovat yrittämässä Kuurnan alapuolelle Pielisjokeen, niin ne ovat kaikkein suurimmista 2010–2011 tehdyistä istutuseristä eli noin 200 000 vaelluspoikasta on istutettu ja vain reilut 20 kutuvalmista on tullut takaisin Kuurnaan, että melkeinpä voi sanoa, että se on hälyttävä tilanne, Jorma Piironen toteaa.

Järvilohen viimeiset hetket voivat olla kyseessä.  Nyt jo tilanne näyttää siltä, että perinnöllinen monimuotoisuus, joka on lajille ehdoton edellytys, on kovin vähissä. Kutukalojen määrä näyttää sen.

Jorma Piironen

"Olemme koko ajan myöhässä"

Tutkijan mukaan käsillä ovat järvilohen viimeiset, ratkaisevat hetket. Jos Ala-Koitajoki-hanke epäonnistuu, tehtävissä on enää vähän. Kalaviranomaisilla ja -tutkijoilla on kuusi vuotta aikaa saada tuloksia aikaiseksi.

- Kuusi vuotta on liian lyhyt aika, tarvittaisiin seitsemän, kahdeksan vuotta että yksi järvilohisukupolvi ehtisi elinkiertonsa saada valmiiksi. Kiirettä pitää, mutta uskoisin, että meillä on hyvät mahdollisuudet saada selvitettyä, että miten poikasmäärät saadaan järjestettyä niin, että poikasia syntyy mahdollisimman paljon ja erilaiset istukkaat pärjäävät hyvin, RKTL:n erikoistutkija Jorma Piironen sanoo.

- Usko horjuu silloin tällöin, varsinkin kun joen lisävesitystä on ajettu yli kymmenen vuotta. Prosessi on pitkä, ja vastapuoli haraa kaikin keinoin vastaan. Jotenkin tuntuu, että olemme koko ajan myöhässä. Kun aloitin opinnot 1970-luvulla, niin jo silloin puhuttiin, että järvilohen luontaista lisääntymistä pitäisi saada Ala-Koitajokeen. Nyt vasta olemme siinä tilanteessa, että pääsemme yrittämään sitä todella. Järvilohen viimeiset hetket voivat olla kyseessä. Nyt jo tilanne näyttää siltä, että perinnöllinen monimuotoisuus, joka on lajille ehdoton edellytys, on kovin vähissä. Kutukalojen määrä näyttää sen.

Hankkeen onnistuminen edellyttää vastuullista kalastusta Saimaalla.

- Nyt tarvittaisiin koko järvilohen vaelluskierron elinympäristöissä kalastajilta malttia, että muutaman vuoden ajan rajoitettaisiin saalistusta ja ajateltaisiin, että kyse on järvilohen pitkäaikaisen säilymisen varmistamisesta. Jätettäisiin muutama lohi ottamatta vedestä pois, Piironen vetoaa.