Markkinaliberalismi perää työntekijöitä, jotka toimivat kuin omistajat

Suomi on tulevaisuuden työntekijälle vain taustayhteisö. Hän ei tarvitse ammattiyhdistysliikettä eikä työaikoja. Hän ei myöskään halua tukea luusereita. Muun muassa näillä ominaisuuksilla varustettuja työntekijöitä syntyy lisää, mikäli on uskomista markkinaliberalisteihin.

Kotimaa
Mies selaa taulutietokonetta sohvalla.
Trond H. Trosdahl / Lehtikuva

Suomi tarvitsee vahvoja työntekijöitä, jotka suhtautuvat työntekoon ja kansalaisuuteen omistajan lailla. He tekevät itse ja rakentavat yhteiskuntaa omien etujensa kautta omistajan otteella. Tulevaisuuden työelämän kansalaisuutta on profiloitu 120-vuotisvuosipäivää viettäneen Lahden kansanopiston juhlapaneelissa.

Yrittäjien ääntä edustaneella, Peikko Oy:n perustaneella Jalo Paanasella on työelämän kansalaisesta vahva näkemys.

- Hän on kansainvälinen ja kielitaitoinen. Nyt vallassa olevat sukupolvet ovat imeneet hyvinvointiyhteiskunnan voimavarat tyhjiin miettimättä seurauksia, joten tarina hyvinvointivaltiosta ei mene hänelle läpi. Uusi työelämän kansalainen ei tarvitse ay-liikkeen tukea, koska hän säätelee itse työaikansa ja neuvottelee palkkansa ja bonuksensa suoraan työnantajan kanssa, Jalo Paananen luettelee.

Paneelissa vahvasti edustettuna ollut työantajasiipi haluaa reivata koko yhteiskunnan asennetta ja ilmapiiriä.

- Pärjätäksemme markkinoilla kansalaisillamme pitää olla asiakasasenteen sijaan omistaja-asenne, joka edellyttää sitä, että tekeminen ja vastuu ovat nykyistä enemmän kansalaisella. Omistaja-asenteelle rakentuva yhteiskunta ei ole niin jäykkä kuin nykyinen lakien, normien ja säännösten jäykistämä yhteiskunta on, Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen täydentää.

Downshiftaus Apusen liipasimella

Panelistien mielestä nuorten opettaminen kaipaa reivausta.

- Nuorille voidaan opettaa joko huonoja tai hyviä totuuksia. Huono, kasvuun perustuvan kansantalouden opetus on downshiftaus eli elämänasenne, joka opettaa leppoistamaan elämää ja kohtuullistamaan kulutusta vähentämällä työntekoa, Evan johtaja Apunen kertaa.

- Meiltä puuttuu radikaali sukupolvi, joka kyseenalaistaa meidän jäärien maailman. Nuoria pitää rohkaista kyseenalaistamaan ja heille on annettava tilaa oppia oivaltamaan syy- ja seuraussuhteita, sanoo Virke Oy:n entinen toimitusjohtaja, nykyinen hallitusammattilainen Jussi Karinen.

Karisen mielestä kaikkein tärkeintä suomalaisille nuorille on opettaa vuorovaikutustaitoja. Esimerkiksi Englannissa, jossa Karinen paljon työskentelee, kyseenalaistetaan Suomea pontevammin auktoriteettien sanomaa.

- Siksi englantilaiset osaavat myydä tuotteitaan paremmin kuin suomalaiset, Karinen väittää.

Akavan asiantuntija Kristiina Kokko muistuttaa, että Suomessa tehdään nyt vähemmän töitä kuin muutama vuosikymmen sitten, jolloin lomapäiviä ei ollut olemassakaan. Silti Kokko perää työelämäkeskusteluun lisää sivistystä ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.

"Missään päin maailmaa ei tehdas saa sortua työntekijän niskaan"

Aasialainen pienyrittämisen tapa viehättää yrittäjätaustaisia panelisteja.

- Suomeen pitää saada lisää pienyrittäjiä. Metri myyntitiskiä ja siitä yrittämisen on voitava alkaa niin kuin se alkaa Kiinassakin. Korporaatiot eivät nuoria kiinnosta, Karinen visioi.

Keskustelijat ovat vakuuttuneita siitä, että globaalisaation voimaa ei Suomessa vielä tajuta. Aasialaiset yrittämiseen ja oppimiseen innolla suhtautuvat nuoret näyttävät keskustelijoiden mielestä mallia työntekijä-kansalaisuudesta.

- Henkilökohtaisesti minua allergisoi yrittäjyyden ylikorostaminen ja kansalaisuuden mittaaminen sillä. Itse tarkastelen työelämän kansalaisuutta globaalina asiana, jossa kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat kohdallaan. Missään päin maailmaa ei tehdasrakennus saa sortua työntelkijöiden niskaan niin kuin tänä päivänä tapahtuu, Murikka-opiston rehtori Aki Ojakangas kuvailee.

Kansanopiston rehtori Ville Marjomäki muistuttaa, että kansainvälisyyttä on aina ollut ja hyvin pärjänneet yhteiskunnat romahtaneet milloin mistäkin syystä.

- Kiinassa kansantalous nousee kymmenen prosentin kasvuvauhdilla, mutta millä seurauksilla? Vain osa kiinalaisista pääsee osalliseksi kasvusta ja suuri vaara on, että epätasa-arvoisuus romahduttaa maan sisältä päin. Järjettömän kilpailun sijaan ihmisen pitää oppia suhteellisuuden tajua, Marjomäki sanoo.

Hän ei pidä siitä, että joku taho niin kuin yrittäjät sanelisivat yhteiskunnassa kaapin paikan.