Kuinka ahkerasti poliisi selvittää henkilöitä nimimerkkien takaa?

Suora linja kaipaa apuanne selvittääkseen, onko "normaalia poliisitoimintaa", että verkkokeskustelijoiden henkilöllisyyksiä pyritään selvittämään poliisilain yleisten tiedonsaantioikeuksien varjolla. Pirkanmaan poliisi halusi sähköposti- ja ip-osoitteet, jolla tulevasta mielenosoituksesta kirjoittaneet nimimerkit olisi voitu tunnistaa.

Osallistu
Poliisi valvomassa North Pride -kulkueen etenemistä.
Kirsi Karppinen / Yle

Lupasimme viime viikolla selvittää, miten usein poliisi selvittää anonyymien verkkokeskustelijoiden henkilöllisyyksiä. Lisäksi pyrimme saamaan käsitystä siitä, onko Polisiilain 36. pykälän ensimmäinen momentti (siirryt toiseen palveluun) todella tarkoitettu siihen, että poliisi voi yrittää saada verkkokeskustelijoiden henkilöllisyyksiä tietoonsa. Jos voit auttaa meitä jommassa kummassa, ovat kommenttisi tervetulleita tämän jutun perään tai suoraan sähköpostilla jarno.liski@yle.fi sekä antti.saarenpaa@yle.fi.

Postiosoitteemme on Suora linja / Yle, PL 3, 40101 Jyväskylä.

Nettiin vuodettu tietopyyntö

Eräs punkinfinland.net-sivuston keskustelufoorumin ylläpitäjä vuoti foorumille kopion poliisin tekemäksi merkitystä tietopyynnöstä. Poliisi oli asiakirjan perusteella halunnut tietää muutaman nimimerkin rekisteröimisen yhteydessä annetut sähköpostiosoitteet sekä ip-osoitteet. Näiden tietojen avulla tekijä on mahdollista tunnistaa.

Foorumin ylläpitäjä havaitsi pian, että pyydettyjä nimimerkkejä yhdisti se, että he olivat osallistuneet keskusteluun (siirryt toiseen palveluun), jossa tiedotettiin Tampereella pidettävien itsenäisyyspäivänjuhlien yhteyteen järjestettävästä mielenosoituksesta. Tietopyyntö oli otsikoitu "Poliisilain 36 § 1. momentin mukaiseksi pyynnöksi".

Poliisilla on oikeus saada päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi tarvittavia tietoja yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yritys-, pankki- tai vakuutussalaisuuden estämättä. Poliisilla on sama oikeus saada 37 §:ssä tarkoitetussa poliisitutkinnassa tarvittavia tietoja, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii.

Pyynnön tekijäksi merkitty Pirkanmaan poliisin rikoskomisario Ari Luoto kertoi haastatteluissa, että kyse on normaalista poliisitoiminnasta.

Poliisin tilastot

Poliisi raportoi salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöä oikeusasiamiehelle. Muiden kuin pakkokeinopykälien nojalla tehtyä tiedonhankintaa raportoitiin tehdyn seuraavasti (2012 (siirryt toiseen palveluun)) ja (2010 (siirryt toiseen palveluun)).

Peruste / vuosi (tehdyt pyynnöt kpl)

2009

2010

2011

2012

Poliisilaki 36 § 1 mom.

1164

1153

1971

1382

Poliisilaki 36 § 2 mom.

5010

5116

6349

4388

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki

580

746

753

571

Televalvonta ja sananvapausrikokset

Poliisilla on erikseen säädetty oikeus saada verkkoviestin lähettäjän selvittämiseksi tarpeelliset tunnistamistiedot, mikäli itse viestin on syytä epäillä olevan sisällöltään rikollinen. Tällöin poliisi kuitenkin tarvitsee tuomioistuimen luvan. Asiasta säädetään sananvapauslain 17 § (siirryt toiseen palveluun):ssä.

Tuomioistuin voi pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 9 §:n 1 kohdassa tarkoitetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen, syyttäjän tai asianomistajan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän luovuttamaan verkkoviestin lähettäjän selvittämisessä tarpeelliset tunnistamistiedot vaatimuksen esittäjälle, jos on todennäköisiä syitä epäillä viestin olevan sisällöltään sellainen, että sen toimittaminen yleisön saataville on säädetty rangaistavaksi. Asianomistajalle tunnistamistiedot saa kuitenkin määrätä luovutettaviksi vasta, kun hän saa itse nostaa syytteen rikoksesta. Vaatimus on esitettävä laitteen ylläpitäjän kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudelle kolmen kuukauden kuluessa vaatimuksen perusteena olevan viestin julkaisemisesta. Tuomioistuin voi asettaa luovuttamisvelvoitteen tehosteeksi uhkasakon.

Polisiilla on myös pakkokeinolain mukainen oikeus televalvontaan. Televalvonta määritellään laissa (siirryt toiseen palveluun)seuraavasti.

2) televalvonnalla salassapidettävien tunnistamistietojen hankkimista televiesteistä, jotka on lähetetty 1 kohdassa tarkoitettuun viestintäverkkoon kytketystä teleliittymästä, teleosoitteesta tai telepäätelaitteesta taikka vastaanotettu tällaiseen teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen, sekä matkaviestimen sijaintitiedon hankkimista ja tällaisen teleliittymän tai telepäätelaitteen tilapäistä sulkemista; 

Televalvontaa poliisi saa vain erittäin painavin perustein. Televalvonta on pakkokeinolain 5a luvun 3 § (siirryt toiseen palveluun) mukaan sallittua, kun on syytä epäillä jotakuta

1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta,2) automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuneesta rikoksesta, joka on tehty telepäätelaitetta käyttäen, parituksesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, laittomasta uhkauksesta tai huumausainerikoksesta,3) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä,4) terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta,5) törkeästä tulliselvitysrikoksesta,6) törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä,7) panttivangin ottamisen valmistelusta tai8) törkeän ryöstön valmistelusta,rikoksen esitutkintaa toimittavalle viranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa televalvontaa epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen taikka hankkia epäillyn hallussa olevan tai hänen oletettavasti muuten käyttämänsä matkaviestimen sijaintitiedot taikka tilapäisesti sulkea tällainen liittymä tai laite, jos televalvonnalla saatavilla tiedoilla taikka teleliittymän tai telepäätelaitteen sulkemisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

Jutun tekeminen

Olemme yrittäneet saada KRP:ltä lausuntoa siitä, oliko Punkinfinland.net-sivustolle tehty pyyntö asiallinen ja lainmukainen. KRP kieltäytyi tänään kommentoimasta toistaiseksi. Asiaan vastaaminen on siirretty poliisihallitukselle, jonne teimme eilen tietopyynnön, jossa pyysimme tietoja siitä, kuinka usein poliisi selvittää verkkokeskustelijoiden henkilöllisyyksiä ja millä lakiperusteilla.

Samaan aikaan haluaisimme kuulla tapauksista, joissa poliisi on pyytänyt poliisilain nojalla tietoja. Haluamme tietää, mihin ko. pykälää käytännössä on käytetty ja käytetään. Onko totta, että polisiilain 36 § nojalla on tavanomaista selvittää verkkokeskustelijoiden sähköposti- ja ip-osoitteita?

Lisäksi olemme kiitollisena ottaneet vastaan nimettömiä ja nimellisiä arvioita ja vinkkejä siitä, miten poliisi tässä lakipykälien sekamelskassa toimii, ja miten ensi vuoden alusta voimaantulevat muutokset poliisilaissa ja pakkokeinolaissa muuttavat nykytilannetta. Meitä hämmästyttää etenkin se, miksi sananvapausrikosten selvittämisessä tarvitaan tuomioistuimen lupaa, televalvontaan erittäin painavia syitä, mutta verkkokeskustelijoiden tunnistamiseen tarvittavien tietojen hankkiminen näyttäisi onnistuvan poliisin omalla päätöksellä hyvin yleisluontoisin perusteluin.

Jos sinulla on kommentoitavaa näihin seikkoihin tai muuta relevanttia huomautettavaa jutuntekoon, niin kerro kommenttisi tässä tai ole meihin yhteydessä parhaaksi katsomallasi tavalla.

Muokattu ingressiin 10.10.2013 Poliisi pyysi sähköpostien sijaan sähköpostiosoitteet.