Tet-harjoittelijat Yle Hämeessä: toimituksen aamukokous on täyttä hepreaa

15-vuotiaat Jenna Seppälä ja Mira Simola viettivät Yle Hämeen toimituksessa kaksi viikkoa. Viikot kuuluivat nuorten työelämään tutustumisjaksoon. Radiotyö ja media kiinnosti molempia sen verran, että he päättivät hankkiutua Yleen katsomaan miten nykyään maakunnissa tehdään sekä radiota, nettiä että televisiota.

Koirapuistot ja -kentät
Jenna Seppälä ja Mira Simola istuvat studiossa kuulokkeet päässä
Jenna Seppälä (vas.) ja Mira Simola saivat kahden viikon aikana kolme radiojuttua valmiiksi ja kaikki lähetettiin.Miki Wallenius / Yle

Hämeenlinnan Ahveniston yläkoulun 15-vuotiaat Jenna Seppälä ja Mira Simola eivät olleet kumpikaan tietoisia toimittajantyöstä ennen tet-jaksoa Yle Hämeessä. Kahden viikon jälkeen kuva alkoi vähän jo hahmottua. Oppimisjakson lopuksi he kirjoittivat omin sanoin miltä tuntui viettää päiviä hektisessä toimitustyössä.

"Kun tulimme maanantaiaamuna yhdeksäksi Radio Hämeeseen, emme tienneet minne mennä ja mitä tehdä.

Siinä meni jonkin aikaa kunnes päätoimittaja Pertti Lampinen tuli luoksemme ja neuvoi meidät alkuun. Oli jännittävää tulla tänne, mutta jännitystä helpotti ystävällinen ilmapiiri. Ensimmäinen aamukokous oli meille täyttä hepreaa ja sitä se oli vielä lopussakin.

Ihmiset eivät suostu haastateltaviksi

Meidät pyydettiin studioon ja seisomaan mikkien taakse. Arvasimme jo mitä tulisi tapahtumaan, mutta silti koko asia tuli täysin puun takaa. Pääsimme radioon haastatteluun joka oli kivaa ja hyvä alku tet-viikoille. Aloitimme tekemään omaa juttuamme ja olimme aivan hukassa sen kanssa. Olisimme halunneet enemmän apua.

Jennan mielestä jutun tekeminen oli turhauttavaa, koska ei tiennyt mitä tulee seuraavaksi. Saimme myös tehtäväksi käydä torilla markkinoilla haastattelemassa ihmisiä. Se oli paljon vaikeampaa kuin olisimme odottaneet, koska ihmiset eivät suostuneet haastatteluihin. Loppujen lopuksi koko haastattelu meni ruvelle. Olimme masentuneita asiasta ja se harmitti meitä.

Kolmantena päivänä pääsimme levystöön järjestelemään äänilevyjä paikoilleen. Se oli vaikeampaa mitä osasimme odottaa, jopa hieman tylsää. Teimme ekan puhelinhaastattelumme koirapuistoihin liittyen, eikä se hyödyttänyt meitä yhtään.

Sitten soitimme Mensaan Tuuli Huminalle, koska Hämeenlinnan oli tulossa heidän järjestämä testipäivä. Olimme ylpeitä itsestämme sen jälkeen, koska juttu onnistui.

Neljäntenä päivänä pääsimme leikkaamaan Mensa-juttua ja se oli kivaa. Myös keskinäinen yhteistyömme sujui loistavasti. Leikkaaminen oli mielestämme mukavin tehtävä siihen asti. Koirapuisto-jutussa oli seuraavaksi vuorossa puhelinhaastattelu joka onnistui. Meillä oli myös paikan päällä Hämeenlinnan koirapuistossa haastattelu Etelä-Hämeen kennelkerhon varapuheenjohtajan Nina Örnin kanssa ja se meni mielestämme loistavasti!

Perjantaina Mensa-juttu saatiin vihdoin radioon ja olimme innoissamme. Samoin Miran tutut. Leikkasimme myös koirapuistojuttua eteenpäin.

Toimittajat sanovat: Huomenta!

Maanantaina teimme koirapuistoa kuntoon koko päivän ja saimme sen jopa valmiiksi. Päivän loppua kohden välimme olivat jännittyneet ja väsyneet. Hommatkaan eivät enää sujuneet kovin hyvin. Tiistaipäivä meni torilla haastatellen ohikulkijoita, poliisia ja pelastuslaitosta. Torilla oli heijastintempaus menossa. Haastattelu oli tällä kertaa jo helpompaa, mutta vieläkin olimme hieman jännittyneitä.

Keskiviikkona pääsimme seuramaan radion live-lähetystä Hämeenlinnan Itäisessä Lähiökeskuksessa. Se oli mielestämme hyvin mielenkiintoista. Torstaina meidät pyydettiin tulemaan Hämeenlinnan torille klo 08.30 ja olimme ajoissa kuten aina. Tarkoitus oli ottaa kuvia toisen toimittajan tekemään varhaiskasvatusta käsittelevään juttuun. Hieman ihmettelimme kun henkilöitä, joiden kanssa meidän piti siellä olla – ei näkynytkään.

Odottelimme vielä puoli tuntia ennen kun näimme heidät. Otimme kuvat ja tulimme takaisin toimitukseen. Sitten ryhdyimme tekemään omasta radioon alunperin tehdystä koirapuistojutusta nettiiversiota. Torstaina pääsimme myös seuraamaan nettijutun tekemistä. Se näytti vaikealta, mutta sitä oli mukava seurata.

Perjantaina olikin viimeinen päivä tetissä ja teimme nettijutun loppuun.

Kaksi viikkoa olivat Yle Hämeessä opettavaisia ja hyvin mielenkiintoisia. Meillä oli myös hauskaa.

Radion väki olivat mukavia, koska he kysyivät välillä, että tarvitsisimmeko apua jonkin asian suhteen ja sanoivat joka aamu huomenta."

Ahveniston yläkoulun 9B:n oppilaat Jenna Seppälä ja Mira Simola