yle.fi-etusivu

Lumppuvuoret kaatopaikoilla kasvavat - hyötykäyttöä pakko löytää

Kaatopaikoille kipataan valtavat määrät tekstiilijätettä. Se on poistotekstiilien kierrätystä ajavien mielestä suurta tuhlausta.

Kotimaa
SPR:n työntekijät lajittelevat vaatteita Kalkussa sijaitsevalla varikolla.
Ulla Meriläinen / Yle

Tekstiilijätteelle eli lumpulle etsitään kiivaasti uusiokäyttöä. Suurin osa tekstiilijätteestä päätyy nykyään kaatopaikalle, mutta vuonna 2016 voimaan tuleva asetus orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta ajaa etsimään uusia vaihtoehtoja.

Suomessa kaatopaikoille päätyy arviolta 90 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa. Lumppuvuorta kasvattavat kiihtyvä kulutus ja nopeasti vaihtuva vaatemuoti. Poistotekstiilit ry:n puheenjohtajan Helena Käpin mielestä tekstiilijäte ei kuulu kaatopaikalle.

- Se on valtavaa luonnonvarojen haaskausta ja suurta tuhlausta, hän sanoo.

Käpin mielestä tekstiileistä pitäisi saada nykyistä suurempi osa uudelleen käyttöön tai kuituna kiertoon.

Vaatteiden lajittelu ja lumppujen keräys vapaaehtoisjärjestöjen varassa

Suomessa ei ole yhtenäistä, valtakunnallista tekstiilijätteen keräysjärjestelmää. Suuria määriä jätettä kertyy muun muassa hyväntekeväisyysjärjestöjen vaatelajittelussa. Yksin Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa Tampereen Kalkussa lajitellaan vuosittain 200 000 kiloa lahjoitusvaatteita.

- Hylkyyn menevän tavaran määrä vaihtelee. Viime vuonna Kalkkuun tulleista vaatteista kokonaan poistoon eli polttolaitokseen poltettavaksi meni 13 prosenttia. Joinakin aikaisempina vuosina määrä on ollut paljon isompikin, kertoo ohjelma-avustaja Tanja Lumme-Lahti.

Hänen mukaansa Kalkussa tilanne on vähän parempi kuin monissa muissa paikoissa, joissa tekstiilijäte menee suoraan kaatopaikalle.

- Monelle vaatteiden kerääjälle on tosi iso ongelma, mihin huonot vaatteet laitetaan. Vuosi 2016 on lähellä ja tässä on aika kiire keksiä, miten nekin saataisin jotenkin kiertoon.

Tekstiilikuidun kierrättäjiä tarvittaisiin lisää

Suomessa on vain muutama yritys tai yhdistys, joka käyttää raaka-aineenaan poistotekstiilejä. Tekstiilijätteestä valmistetaan muun muassa teollisuuspyyhkeitä ja öljynimeytysmattoja.

- Kyllä näihin talkoisiin pitäisi saada mukaan niin valtiovalta, tekstiiliteollisuus, vaatekauppa kuin jätehuoltoyhtiötkin, sanoo Poistotekstiilit ry:n puheenjohtaja Helena Käppi.

Hänen mielestään energiapolttoon pitää ohjata sellainen materiaali, joka sinne kuuluu, mutta mikään automaattinen ratkaisu poltto ei saa olla.

- Ensimmäinen myönteinen signaali kaupan alalta on, kun suuri ruotsalainen vaateketju ottaa vastaan myös asiakkaiden käyttökelvottomia, rikkinäisiä vaatteita.

- Kuluttajille kierrättämisen pitää olla halpaa ja helppoa. Vain siten saadaan poistotekstiilit tehokkaaseen kiertoon.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lastenlääkärit

Ujo nuorukainen ajautui vahingossa lääkikseen – nyt hän on palkittu lastenlääkäri, jolla on ainutlaatuinen kyky voittaa pienten potilaiden luottamus

Elävä arkisto

Kansa, jonka maailma petti

Serbia

Belgradin kaduilla kansanmurhasta tuomittu Ratko Mladić on yhä sankari

Ratko Mladić

Vuoden 1995 tapahtumista tuli tuomio serbikenraalille:

Ratko Mladićille elinkautinen kansanmurhasta ja sotarikoksista