1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Suomi korostaa naisten aseman parantamista ja osuustoimintaa ratkaisuna maailman ruokaongelmiin

Roomassa saatiin perjantaina päätökseen maailman suurin ruokaturvaa käsittelevä huippukokous. Yli sadan maan edustajat, YK:n ruokajärjestöt, yritykset sekä kansalaisjärjestöt korostivat pienviljelijöiden merkitystä sekä biopolttoainetuotannon haasteita maailman ruokatilanteelle.

Pakolaiset saivat YK:n ruoka-apua Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa elokuussa 2011. Kuva: Petri Burtsov / Yle

YK:n tuoreen raportin mukaan maailmassa on edelleen yli 840 miljoonaa aliravittua ihmistä. Vaikka määrä on viime vuosina vähentynyt kymmenillä miljoonilla, on riittävän ja monipuolisen ravinnon takaaminen kaikille yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista.

– Maailmassa tuotetaan tarpeeksi ruokaa jokaiselle, mutta se ei ole jakautunut tasaisesti. Siksi aliravitsemus on ennen kaikkea poliittinen ongelma, jonka halutessamme pystyisimme ratkaisemaan, sanoo Suomea Rooman kokouksessa edustanut Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaispäällikkö Riikka Laatu.

”Kehitysmaiden köyhät ovat täällä tasa-arvoisia keskustelukumppaneita”

Maailman ruokaturvakomitea tuo yhteen kirjavan joukon ihmisiä. YK:n kolmen ruokajärjestön (FAO, WFP, IFAD) lisäksi mukana ovat yli 120:n maan hallitusten edustajat, kymmeniä suuryrityksiä, mutta myös suuri joukko kansalaisjärjestöjä.

– Tämä on yksi niitä harvoja foorumeita, missä esimerkiksi malilainen maanviljelijä tai filippiiniläinen kalastaja pääsevät kertomaan omasta elintilanteestaan näin vaikutusvaltaiselle joukolle, kertoo suomalaisia kansalaisjärjestöjä kokouksessa edustanut Otto Bruun Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Pienviljelijöiden rooli ruokaturvan parantamisessa korostuu

– Yli 75 prosenttia maailman köyhistä on pienviljelijöitä, muistutti Kansainvälisen maatalousrahaston IFAD:in johtaja Kanayo Nwanze kokousväkeä. Heidän asemansa ja oikeuksiensa parantaminen on avain myös köyhyyden ja aliravitsemuksen vastaisessa taistelussa.

Kokouksessa nousi esiin halu parantaa pienviljelijöiden asemaa erityisesti maanomistuskiistoihin ja ruoan hintojen vaihteluun liittyvissä kysymyksissä. Monissa köyhissä maissa viljelijöillä ei ole virallista omistussuhdetta viljelemäänsä maahan, mikä tekee heidän asemansa hankalaksi. Ruoan hintojen voimakas heilahtelu puolestaan vaikuttaa suoraan pienviljelijöiden kykyyn maksaa heille tärkeitä kuluja, kuten lasten koulumaksuja.

– Myös Suomen kehityspolitiikassa pienviljelijöiden aseman parantaminen on suuressa roolissa. Meille on erityisen tärkeää korostaa naisten merkitystä sekä kannustaa pienviljelijöitä osuuskuntatoimintaan, sanoo Riikka Laatu ulkoministeriöstä.

Biopolttoaineet kokouksen kiistakapulana

Jos pienviljelijöiden aseman parantamisesta vallitsi kokouksessa yksimielisyys, samaa ei voi sanoa biopolttoaineiden merkityksestä ruokaturvan kannalta. Kansalaisjärjestöt pettyivät päätökseen, joka ei kehota rikkaita maita luopumaan tuestaan biopolttoaineiden tuotannolle.

– Investoinnit biopolttoaineiden tuotantoon heikentävät kehitysmaiden ruokaturvaa monilla eri tavoilla. On selvää, että tämä on ongelma, mihin on puututtava, Otto Bruun Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoi.

Kansalaisjärjestöjen mielestä biopolttoaineiden tuotanto kehitysmaissa vähentää käytössä olevaa viljelypinta-alaa sekä nostaa ruoan hintaa.

Petri Burtsov, Yle Uutiset, Rooma