Ilkka Lammi maalasi kultakautta abstrakteihin kehyksiin

Salon taidemuseossa on avautunut Ilkka Lammin harvinainen näyttely. Lammi tuli tunnetuksi 2000-luvun taitteessa lahjakkaana kuvataiteilijana, joka siteerasi taiteen merkkiteoksia ja taidevalokuvia omaperäisellä ja ainutlaatuisella tavalla. Vain 24-vuotiaana kuolleesta taiteilijasta on kasvanut myyttinen hahmo.

kulttuuri
Ilkka Lammen teos.
Yksityiskohta Ilkka Lammin teoksesta.Yle

Edelfeltin ja Gallen-Kallelan tapaan tehtyjä luontokuvauksia, ruotsalaisen Anders Zornin tyyliin maalattuja naishahmoja - Ilkka Lammia nimettiin jo elinaikanaan kultakauden manttelinperijäksi, mutta hänen taiteensa ulottuvuudet ovat jossakin huomattavasti kauempana.

- Se tapa jolla hän siteerasi - ei siis kopioinut vaan nimenomaan siteerasi - näitä vanhan taiteen mestariteoksia tai vanhoja valokuvia kirjoista niihin tutustuttuaan on hyvin omaperäinen ja voimme oikeastaan puhua esittävän ja abstraktin taiteen liitosta. Se kuinka tämä liitto kehittyi on juuri se mielenkiintoinen puoli Ilkka Lammin taiteessa ja hänen vahvin ominaisuutensa, Salon taidemuseon johtaja Laura Luostarinen toteaa.

- Hän on ehkä ollut kiistanalainen taiteilija juuri siinä että taiteilijoilta ja varsinkin kuvataiteilijoilta odotetaan tällaista tässä ajassa olemista, ehkä jopa tulevaisuuteenkin katsomista, ja Ilkka Lammi taas hyödynsi menneen taiteen keinoja omassa maalaustaiteessaan.

Lammin teokset edustavatkin loogisella tavalla taiteen siteeraamista, jatkumoa ja tajunnanvirtaa. Esimerkiksi Pariisitar-teos viittaa paitsi vanhaan valokuvaan, myös Albert Edelfeltin Parvekkeella seisovaan naiseen. Vaikutteita Lammi otti myös eurooppalaisesta taidevalokuvasta kuten Henri Cartier-Bressonilta.

Taiteellinen déjà vu

Lammin teoksia katsoessa tulee usein mieleen déjà vu-ilmiö: tämä olen nähnyt aiemminkin. Hänen maalauksiaan voikin tarkastella paitsi taidehistoriallisesta näkökulmasta, myös puhtaasti estetiikan kannalta. Taiteilijan tuotantoa leimaa huippuunsa hiottu tekniikka, joka saavutettiin ankaralla harjoittelulla. Ilkka Lammin kaksoissisaren Katri Kalijärven mukaan maalaaminen olikin juuri se asia, jota taiteilija elämässään halusi tehdä.

- Hän ei minun mielestäni liiemmälti vellonut missään luomisen tuskassa tai edes pohtinut hirveästi niitä töitään. Hän tavallaan opetteli maalaamalla, maalasi todellakin ihan koko ajan. Luulen, että kultakaudessa taas oli Ilkan mielestä jotakin mystistä, romanttista ja hienoa. Ilkka olisi ehkä halunnut elää sitä aikaa itsekin, ja pyrki sitten töillään ja toimintatavoillaan vähän sinne taaksepäin.

Aineettomus saa tilaa

Ilkka Lammin taiteen arvo ymmärrettiin jo hänen elinaikanaan. Hänen näyttelynsä olivat loppuunmyytyjä ja vuonna 2000 hän oli taidekeskus Salmelan vuoden nuori taiteilija. Samana vuonna Lammi myös valmistui Kuvataideakatemiasta. Samana vuonna hän myös kuoli.

Yksityiskohta Ilkka Lammin omakuvasta.
Yksityiskohta Ilkka Lammin omakuvasta.Yle

Lammin viimeiset työt antavat vihjeitä siitä, mitä tuleman olisi pitänyt. Kotimaisen kultakauden valotaiturointi ja ihmishahmot ovat tallella, mutta ihmisiä ympäröivä maailma on muuttunut monitulkintaiseksi ja aineettomaksi, melkeinpä kadonnut.

- Ilkan maalauksissa tietty herkkyys on hyvin häntä itseään. Ne voivat olla erikoisia, joskus huonojakin, mutta ne eivät ole koskaan tarkoituksellisen roiseja tai rumia. Ilkka ei myöskään itse ollut ihminen, joka olisi ollut tarkoituksellisesti ruma tai epämiellyttävä. Kyllä ne maalaukset ovat hänen näköisiään, Katri Kalijärvi sanoo.