Janne Virkkunen: Kari Suomalainen oli loppuvaiheessa rasisti

Virkkusen tehtäviin Helsingin Sanomien johdossa kuului myös potkujen antaminen. Moni ero harmittaa Virkkusta vieläkin.

media
Aamu-tv:n vieraana Janne Virkkunen 14. lokakuuta 2013.
Pilapiirtäjä Karin pitkä ura Helsingin Sanomissa päättyi Janne Virkkusen päätoimittajakauden alussa. Ylen Aamu-tv:ssä Virkkunen kertoi, että Kari provosoi häntä tahallaan viimeiseksi jäänellä pilapiirroksellaan.

Helsingin Sanomien pitkäaikainen päätoimittaja Janne Virkkunen on kirjoittanut työvuosistaan kirjan Päivälehden mies.

Virkkusen esimiestehtäviin kuului myös potkujen antaminen. Suomen suurimman päivälehden miestä moni ero harmittaa vieläkin.

Ylen aamu-tv:n vieraana maanantaina ollut Virkkunen toimi Helsingin Sanomien päätoimittajana 1991-2010.

Kirjassaan Virkkunen kertoo, miten suhde lehden pitkäaikaiseen poliittiseen pilapiirtäjään Kari Suomalaiseen päättyi heti Virkkusen päätoimittajakauden alkumetreillä.

Virkkunen muistelee, kuinka taiteilijanimellä Kari tunnettu Suomalainen teki viimeisen pilapiirroksensa Helsingin Sanomiin.

Vain kaksi päivää ennen kuuluisaa julkaisematta jäänyttä ”minä vain kysyin viisumia” -pilapiirrosta Kari oli tehnyt vastaavaan piirroksen samalla idealla.

Virkkuselle riitti sama vitsi ja Suomalainen sai lähteä.

- Jälkeenpäin olen kuullut, että Kari halusikin sen konfliktin, ja sen konfliktin hän sai. Karihan oli loppuvaiheessa rasisti. En voinut sietää uutena päätoimittajana rasismia. En siedä sitä nytkään, Virkkunen sanoo.

Virkkunen myöntää, että ero Karista ei hoitunut tyylikkäästi. Uudelta päätoimittajalta puuttui kokemusta. 40 vuotta lehdelle piirtäneen Karin lähtö oli riitainen.

Ikä vei Max Jacobsonilta laadun  

Älykkäästä ajattelustaan tunnettu diplomaatti ja ministeri Max Jacobson kirjoitti myös Helsingin Sanomiin. Virkkunen ihaili lehden pitkäaikaista avustajaa, mutta antoi lopulta myös tälle potkut.

- Ikä tuli vastaan. Maxin kirjoitukset laadullisesti heikkenivät ratkaisevasti. Kaikella on aikansa.

Virkkunen ja Jacobson olivat sitä ennen kavereita. Suhteet eivät ikinä palanneet ennalleen potkujen jälkeen.

Kohuttu rikostoimittaja Harri Nykänen ja Virkkunen eivät myöskään selvinneet ilman jatkuvaa riitaa. Puhe ei auttanut, ja sekä poliisien että rikollisten hyvin tuntema Nykänen sai lähteä.

- Harri oli hyvin yksiniittinen kaveri. Hän oli oikeassa ja muut väärässä.

Virkkunen kuvaillee, kuinka Nykäsen tietopohjassa oli hirveitä puutteita.

- Sekin päättyi lopulta hyvin, Harri menestyi fiktiopuolella ja me jäimme tänne faktapuolelle.

Seppo Heikinheimo ja huono omatunto

Virkkunen ei sanonut irti musiikkitoimittaja Seppo Heikinheimoa. Virkkusen mukaan Heikinheimo oli Helsingin Sanomille tärkeä brändi, joka ui vastavirtaan ja ärsytti kulttuuriväkeä.

- Seppo oli aika mahdoton tyyppi. Hänellä oli voimakkaita kiihdytysvaiheita ja sitten oli lepovaiheita. Hän oli varsin arvaamaton.

Virkkunen yritti antaa Heikinheimolle tilaa ja vapauksia. Heikinheimo kuitenkin teki itsemurhan vuonna 1997.

- Sitä olen paljon miettinyt, teinkö kaikkeni siinä. En tiedä, teinkö riittävästi, mutta huonoa omaatuntoa tietysti kannan siitä, Virkkunen sanoo.