Syksy saapuu Maretariumiin

Kotka Maretariumin vesi on viilennyt, ja lohet ja taimenet ovat aloittaneet kutunsa. Akvaariossa on jo paljon ahvenen, kiisken, harjuksen ja taimenen poikasia. Kuolemansa jälkeen kalat siirtyvät tutkimus- ja opetustarkoitukseen Helsingin yliopistoon ja kalatalouden oppilaitoksiin.

Kotimaa
Kutu taimen
Kutevien taimenten iho paksuuntuu ja tummuu. Kotka Maretarium

Lohien ja taimenten kutu on alkanut Kotka Maretariumissa. Suomalaisten kalojen luonnonmukaisen akvaarion Maretariumin vesi otetaan Suomenlahdelta, joten siellä kalojen elinkierto noudattaa luonnonmukaista vuodenaikarytmiä.

Ennen kutuaikaa lohien ja taimenten iho on paksuuntunut ja tummunut, ja koiraan alaleukaan on muodostunut koukku.

- Ne eivät näytä kovin kauniilta, mutta toisilleen ne vaikuttavat hyvinkin houkutteleville, toteaa Kotka Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

Koiraat ovat kutuaikana hyvin aggressiivisia. Ne pitävät muut koiraat ja mätiä syövät kalat loitolla joskus raa'allakin tavalla.

- Taimenet ottavat toisinaan yhteen niin, että yhtenä vuonna täällä lensi veri. Mutta nyt on hieman rauhallisempaa, johtunee siitä, että kutu on alkanut vasta yhdellä parilla. Tästä tämä vain kiivastuu, kun mennään marraskuulle, Saukkonen arvioi.

Itämerialtaan vesi on lokakuussa noin 11 astetta lämmintä. Se viilenee edelleen, ja tammikuussa veden lämpötila on noin kaksi astetta.

Kutua seuraa kalojen huono kunto

Suomenlahden lohet ja taimenet menevät kudun jälkeen erittäin huonoon kuntoon. Ne saattavat makoilla altaan pohjassa tammikuuhun asti, minkä jälkeen ne alkavat syömään. Koiraan leukaan muodostunut koukku saattaa myös tuolloin irrota.

- Joskus koukkuleuka estää syömisenkin. Seuraavan kesän lämmin vesi saattaa aiheuttaa kalojen kuoleman, mutta heti kudun jälkeen ne eivät kuole. Vain nahkiainen on Suomenlahden kaloista sellainen, joka kuolee pian kudun jälkeen, Saukkonen selittää.

Nyt Maretariumin pienemmissä altaissa on paljon ahvenen, kiisken, harjuksen ja taimenen poikasia. Akvaariossa seurataan, miten ne kasvavat. Kun kokoa tulee lisää, kalat siirretään suurempaan Itämerialtaaseen.

- Ahvenet voivat elää jopa 30-vuotiaiksi, mutta esimerkiksi kirjolohet elävät vain 5–6-vuotiaiksi. Ne ovat kaikki lemmikkieläimiä, eli kun ne kuolevat, ne lähetetään tutkimus- ja opetustarkoitukseen. Meidän yhteistyökumppanimme ovat Helsingin yliopisto ja jotkin kalatalouden oppilaitokset. Opiskelijat opettelevat tunnistamaan ja avaamaan kaloja, Saukkonen kertoo.