Hyppää sisältöön

Loppuuko sairaanhoito työnantajan laskuun?

Työterveyshuollon kohtalo jakaa työntekijöitä ja työnantajia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vaatii työterveyshuollon remonttia, koska massiivinen systeemi syö liikaa lääkäreitä.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Työterveysasemilla hoidetaan yhä useammin nuhakuumetta kuin työhön liittyviä riskejä. Laki vaatii järjestämään vain työongelmien ennaltaehkäisyn, mutta kaupan päälle ylimääräistä sairaanhoitoa saa työpaikan kautta jo 1,7 miljoonaa suomalaista.

- Tämä ei ole vain työnantajan ja työntekijän välinen asia, vaan koskettaa koko väestöä. Työterveyshuolto on imenyt lääkärityövoimaa, jota tarvitsisimme perusterveydenhuollossa, perustelee tutkimusprofessori Markku Pekurinen sitä, miksi THL haluaa tälle stopin.

Jo kaksi kolmasosaa työterveyshuollon rahoista käytetään vapaaehtoiseen sairaanhoitoon. Missään muualla Euroopassa työnantaja ei kanna tässä mitassa vastuuta työntekijänsä sairauksista kuin Suomessa.

Tähän on ajauduttu: työnantajilla ei ole ollut aikaa odottaa, kun työntekijät jonottavat terveyskeskukseen.

Joka viides työntekijä ei nauti "ohituskaistasta"

Työntekijöille on nykyään epäselvää, mikä kuuluu työterveyshuoltoon ja mikä ei. Laajimmillaan työnantaja saattaa maksaa leikkaukset, lääkkeet ja hammashuollon, jopa perheenjäsenten hoidon.

Täysin vailla sairaanhoitoetuja on joka viides palkansaaja. Lisäksi maksuttomat "ohituskaistat" eivät koske luonnollisesti eläkeläisiä, lapsia, nuoria, työttömiä ja työkyvyttömiä.

Tämän vuoksi THL on vaatinut toistuvasti, että työntekijöiden paremmasta kohtelusta on päästävä eroon. Lokakuun alussa THL julkaisi aloitteen, jonka osana se ehdotti Kela-korvausten karsimista sairaanhoidosta.

Nykyään työnantajat saavat vajaa puolet kuluista takaisin Kelalta, yli puolet he maksavat itse. Kela tilittää kulut sairausvakuutusmaksuista, joita peritään kaikista palkoista - ylivoimaisesti eniten kuitenkin työnantajilta.

Saman rahamäärän voisi THL:n mukaan suunnata siten, että ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitoon investoitaisiin nykyistä enemmän.

Työnantajat valmiita karsimaan työterveyshuoltoa

THL:n ehdotukset saavat varovaista kannatusta työnantajilta. Jos peruslääkäripalveluja saataisiin parannettua esimerkiksi potilaan valinnanvapautta ja yksityislääkäreiden käyttöä lisäämällä, flunssan hoito ja lähetteiden tehtailu työterveysasemilla voisi loppua.

- Varmasti moni työnantaja toteaa, onko meidän järkeä enää kustantaa toista rinnakkaista järjestelmää, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylilääkäri Jan Schugk.

- Työterveyshuolto voisi luopua osasta sairaanhoitoa ja keskittyä ennaltaehkäisyyn, työkyvyn arviointiin ja tukemiseen, hän sanoo.

Työntekijöiden edustaja on huolissaan heikennyksistä.

- Työterveyshuoltoon kuuluu oleellisena osana sairaanhoito. Se mahdollistaa työkyvyn ylläpitämisen. Kyllä tietty määrä sairaanhoitoa jatkossakin tarvitaan, vaatii Kari Haring, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkäri.

Hän ei usko, että työntekijöiden terveyteen nyt pantuja euroja saataisiin takaisin.

- Kustannukset siirtyisivät kuntien maksettaviksi ja on mahdollista, että hoidon saatavuus heikkenisi. On täysin epärealistinen ajatus, että työterveyshuollosta vapautuisi merkittäviä määriä työvoimaa terveyskeskuksiin. Kun ennaltaehkäisyyn panostetaan, sehän vaatii taas resursseja työterveyshuollon sisällä, Haring korostaa.

SAK pelkää entistä eriarvoisempia työsuhde-etuja

EK uskoo, että uudessa valinnanvapaustilanteessa kysyntä loisi tarjontaa ja lääkäripalveluja syntyisi.

- Ymmärrän työntekijäpuolen huolen, koska nythän he ovat erityisessä suojeluksessa ja saavat parempaa palvelua kuin väestö keskimäärin. Onhan siitä luopuminen ikävää, EK:n Schugk sanoo.

Isoin kysymys on, miten nämä peruslääkäripalvelujen parannukset alkuun rahoitetaan. Tästä odotetaan kipakkaa vääntöä ennen pitkää kolmikannassa eli yhdessä poliitikkojen kanssa.

THL:n ehdotus tarkoittaisi konkreettisesti sitä, että työntekijä voisi valita edelleen työterveyslääkärinsä omaksi lääkärikseen halutessaan, työterveysasemat vain avaisivat ovensa kaikille potilaille. SAK:n mukaan tässä hukattaisiin työpaikan tuntemusta ja osaamista.

SAK näkee ehdotuksissa muitakin sudenkuoppia. Työnantajan tarjoamasta terveydenhuollosta tulisi jatkossa yhä enemmän tiettyjen bonus.

- Sairauskuluvakuutus saisi huomattavasti suuremman roolin, ja se jos mikä on eriarvoisuutta luova systeemi, Haring toteaa.

Hänen mukaansa vastaanottokäyntejä voitaisiin vähentää jo sillä, etteivät työnantajat vaatisi lääkärintodistuksia lyhyistä sairauslomista.

Kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työkyvyn hallintaan on syytä panostaa enemmän, kun työuria halutaan pidentää.

Onko taustalla piilopriorisointia?

THL on yrittänyt muuttaa työterveyshuoltoa aiemminkin, mutta aloitteet on aina torpattu. Onko taustalla ollut hiljaista hyväksyntää sille, että työssäkäyvä saakin saada hieman nopeammat palvelut kuin esimerkiksi eläkeläinen?

- On käyty paljon keskustelua, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos ajatellaan tasa-arvon näkökulmasta, niin kyllähän tässä on saatavuudessa eroja. Mutta täytyy muistaa, että tasa-arvoon kuuluu myös se, että ihmiset pystyvät oikeasti käyttämään palveluja, SAK:n Kari Haring sanoo.

THL pitää työterveyshuoltoa yhtenä syypäänä siihen, että Suomessa väestön terveyserot ovat kasvaneet.

- Me kaikki eläköidymme ajan mittaan. Kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet saada palveluja riippumatta siitä, rahoittavatko he niitä niitä tällä hetkellä vai ovatko rahoittaneet niitä 10 vuotta sitten, tutkimusprofessori Markku Pekurinen toteaa.

Moni kysyy, miksi rikkoa systeemi, joka toimii hyvin ja jossa viulut maksaa työnantaja?

- Sitten voisi sanoa, että myös erikoissairaanhoito toimii hyvin eikä siihen saa koskea. Tai yksityishoito toimii hyvin eikä siihen saa koskea. Tässä on katsottava kokonaisuutta, THL:n Pekurinen painottaa.