Pentikäinen A-studiossa lehtien tulevaisuudesta: Pahinta ei ole nähty

Lehtitalojen taloudellinen tilanne kiristyy entisestään. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja uskoo, että Suomessa ilmestyvien lehtien määrä harvenee.

Kotimaa

Suomalainen lehdistö on talouskurimuksessa. Mainos- ja ilmoitustulot vähenevät. Tammi-elokuussa sanomalehtien mainosmyynti on pudonnut peräti 16 prosenttia. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen uskoo, että kyseessä on vasta alku.

– Valitettavasti oma arvioni on se, että pahinta ei ole nähty. Koko mediatoimiala, ei vain lehdistö, on erittäin kovan myrskyn keskellä, Mikael Pentikäinen huomautti A-studiossa maanantai-iltana.

Syynä on internetin ja mobiilin teknologian perinteiselle lehdistölle asettama haaste. Lehtitalojen on mietittävä, miten sisältöjä voidaan tehdä ja kuluttaa niin, että ne ansaitsevat yhä rahaa.

"Lehtikenttä harvenee"

Suurin osa maakuntalehdistä tekee vielä kohtuullista tulosta. Vuonna 2012 Keskisuomalainen-konserni teki liikevoittoa yli 16 prosenttia ja Alma Media reilut 8 prosenttia. Ongelmallista on Pentikäisen mukaan se, että liikevaihto ja levikit ovat laskussa.

– Kun liikevaihto laskee, se pakottaa saneeraamisiin. Tulee helposti näivettymisen kierre, jota on vaikea katkaista, Mikael Pentikäinen arvioi.

Alle parissa vuodessa yt-neuvotteluja on käyty yli 20 sanomalehtitalossa. Alalta on hävinnyt journalistiliiton mukaan jopa tuhat työpaikkaa viidessä vuodessa.

– Lehtiö yhdistyy. Lehtien ilmestymiskerrat harvenevat. Jonkin verran lehtikenttä harvenee, Pentikäinen ennustaa.

Hän uskoo, että uudessa kilpailutilanteessa parhaiten pärjäävät paikalliset lehdet, joilla on vahva yhteys omaan alueeseen ja lukijakuntaan.

"Lehdet ja Yle yhteistyöhön"

Mikael Pentikäisen mielestä sanomalehtien ja Yleisradion pitäisi etsiä yhteistyömahdollisuuksia sen sijaan, että ne kilpailevat keskenään. Hän uskoo, että moniarvoisen viestintämaiseman säilyttäminen Suomessa edellyttää sitä.

Pentikäinen ehdottaa, että Yleisradio voisi ostaa lehdiltä uutisia vaikkapa maakuntaradioihin.

– Lehdet saisivat sillä tavoin tuottoa ja näkyvyyttä, Pentikäinen sanoo.

Toiseksi Pentikäisen mielestä verorahoitteisen Yleisradion sisältöjä voisi olla myös lehtien käytössä. Kolmanneksi Yleisradio ja STT voisivat syventää yhteistyötään.

– Yleisradio voisi osallistua näin kansallisiin mediatalkoisiin, Mikael Pentikäinen arvioi.

Hänen mielestään kaikkien pitää miettiä, miten suomalainen mediasisältö turvataan kansainvälisessä kilpailussa.