1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Imetysongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin

Imetyksen suurimmat haasteet ovat ohjauksen, tuen ja tiedon puute. Vaikka äidit saavat synnytyksen jälkeen kätilöiltä opastusta imetyksen saloihin, niin moni äiti huomaa vasta kotona vauva-arjen alettua kaipaavansa lisäneuvoja ja tukea. Vertaistuella on iso merkitys imettäville äideille, muistuttaa tukiäiti Reeta Lahtinen.

Kuva: Ville Välimäki / Yle

Vastasyntyneen vauvan hoitamisen lisäksi imettämisen aloittaminen on monelle äidille haaste, joka voi yksin kohdattuna tuntua ylivoimaiselta. Tämän tietää myös hämeenlinnalainen kahden pienen lapsen äiti Reeta Lahtinen, jolla on kokemusta sekä imetysryhmän vertaistuen saajana että antajana.

– Otin yhteyttä Hämeenlinnan imetysryhmään esikoiseni synnyttyä. Vertaistuen saaminen innosti niin paljon, että ryhdyin itsekin tukiäidiksi. Kun sitten toinen lapseni syntyi, niin kaipasin taas ryhmän tukea imettämisessä.

Jokainen lapsi on aina yksilö ja aina ne samat ongelmat tulevat uudestaan uuden vauvan kanssa. Vertaistuen merkitys on kasvanut senkin takia, että sukupolvien jatkumo on katkennut, eikä äideillä ole enää nykyään sitä tietoa imetyksestä, siitä vauva-ajasta ja sitä tukea ympärillä niin paljon kuin ennen.

– Äidit ovat tosi paljon yksin. Ja se hätkähdyttää, kun he eivät tiedä mikä on sitä vauvan normaalia ja luonnollista käytöstä.

Reeta Lahtinen kertoo, että imetystukiäitien toiminta lähtee aina sen tuettavan äidin toiveista.

Emme pakota ketään imettämään.

Reeta Lahtinen

- Mitkä ovat äidin tavoitteet ja toiveet imetyksen suhteen. Jos joku haluaa imettää vaikka neljä kuukautta, niin me tuemme siinä. Emme pakota ketään imettämään.

Julki-imettäminen puhuttaa aina

Imettäminen on asia, josta synnytyksen ohella käydään jatkuvasti vilkasta ja osin myös kiivastakin keskustelua esimerkiksi netissä. Imetyksen terveyshyödyistä vauvalle on turha kiistellä, mutta lähes kaikesta muusta syntyy kyllä rivitolkulla mielipiteitä.

Haluaisin itse erottaa imetyslätinän ja imetyskeskustelun toisistaan.

Reeta Lahtinen

– Kyllähän esimerkiksi julki-imetyskeskustelulle on selkeä tilaus, ja ylipäätänsä imetyksen hyödyistä keskustelulle. Haluaisin itse erottaa imetyslätinän ja imetyskeskustelun toisistaan, sanoo Reeta Lahtinen.

– Lätinä on sitä, että jokainen äiti varmasti tietää, että rintamaito on vauvalle parasta ravintoa, mutta sehän ei auta ketään, koska se tiedetään jo.

Keskustelun aiheina voisi olla enemmän se miten se äidinmaito on niin tärkeää vauvalle ja se, että nykyään imetetään vauvan ehdoilla, eikä kellon tarkkuudella kuten ennen.

Hämeenlinnassa aktiivinen imetysryhmä

Tällä viikolla vietettävän pohjoismaisen imetysviikon teemana on tänä vuonna Lähellä äitiä. Teema nostaa esiin imetyksen vertaistuen ja äidin läheisten merkitystä imetykselle ja koko perheen hyvinvoinnille.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien toiminut Imetyksen tuki ry toimii jo yli 50 paikkakunnalla myös Hämeenlinnassa. Yhdistys on tähän mennessä kouluttanut jo 160 imetystukiäitiä, joista yhdeksän toimii Hämeenlinnassa.

Imetystukitoiminta on Kanta-Hämeessä maan toiseksi aktiivisinta- vain Etelä-Pohjanmaalta löytyy kantahämäläisiä aktiivisempia tukiäitejä. Reeta Lahtinen muistuttaa, että tukiäidit tekevät myös kotikäyntejä.

- Me Hämeenlinnan imetystukiryhmäläiset olemme tehneet tänä vuonna jo yli kymmenen kotikäyntiä ja meillä on ollut yli 240 tukikontaktia. Myös meidän kerran kuukaudessa järjestettävät imetysillat ovat todella suosittuja.