Hyvään työelämään voisi ottaa oppia vapaaehtoistyöstä

Työssä viihtyminen ratkaisee Suomen menestymisen taloudellisesti vaikeina aikoina, sanoo professori Vesa Harmaakorpi. Hänen mielestään työurista ja tuottavuudesta puhutaan väärin laskemalla pelkkiä vientituloja, sillä todellinen kilpailukyky syntyisi siitä, että kaikilla olisi hyvä tehdä työtä.

Kotimaa
Mies raapii päätään.
Tanja Perkkiö / Yle

Miksi vapaaehtoistyötä tekevät voivat keskimäärin paremmin, kuin palkkatyöläiset? Vastaus tähän on avain myös Suomen menestykseen, uskoo professori Vesa Harmaakorpi.

- Ihmisten pitää pystyä tekemään työtä, jolla he kokevat olevan merkitystä.

Harmaakorpi kuvailee miten monella tapaa nyt eletään velaksi. On ekovelka, talousvelka ja sosiaalinen velka. LUT Lahti School of Innovationin työssä tähdätään tämän kolmivelan torjumiseen,

- Luonnonvarat on kulutettu loppuun elokuussa. Kunnissa ja valtioissa eletään velaksi ja vielä on työelämän pahoinvointia, josta tulee sosiaalista velkaa.

Suomessa työpahoinvoinnin kustannukset ovat työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 40 miljardia euroa. Hyvä työelämä näkyisi tuottavuutena, ja maksaisi itsensä takaisin, uskoo professori Vesa Harmaakorpi.

- Koulujärjestelmästä lähtien pitäisi tehdä asioita uudella tavalla luovuuden näkökulmasta. Ulkoa opittu ei enää kanna, maailma on muuttunut.

Työn rajat hälvenevät

Harmaakorpi uskoo perinteisen "kahdeksasta neljään" -työn vähenevän ja eri vuorokauden aikoina ja eri tavalla sirpaloituneen työn, sekä paikasta irtaantuneen etätyön lisääntyvän. Jotkut kokevat sen ahdistava, ettei ole selviä rajoja ja ohjeita, toiset taas vapauttavana. Myös yksin tehtävä työ, johon liittyy verkostuminen, lisääntyy.

- Tietynlaista joustavuutta edellytetään ja toisaalta odotetaan.

Taloudessa ekonomistit puhuvat kilpailukyvystä, vero- ja vientituloista, jotka lasketaan euroina.

- Todellinen ratkaisu on, että ihminen tekee mielekkäitä asioita, niitä hän jaksaa tehdä vaikka väsyneenä, neljää työtä tekevä Harmaakorpi summaa.

Vapaaehtoistyötä tekevien on todettu voivat keskimäärin paremmin kuin niiden, jotka eivät tee vapaaehtoistyötä. Työn tärkeydestä ja mielekkyydestä löytyy siihen selitys. Entä kuinka paljon on työntekijän omalla vastuulla se, miten hän töissä voi ja työlle antaa?

Todellinen ratkaisu on, että ihminen tekee mielekkäitä asioita, niitä hän jaksaa tehdä vaikka väsyneenä.

- Tottakai jokaisen pitää miettiä omaa tekemistään, eikä varsinkaan näin taloudellisesti ankeina aikoina antautua surkuttelulle. Mutta jos johtaminen on huonoa, mikään ei korjaa tilannetta. Se on nähty moneen kertaan. Jos johtaja on huono, sille ei mahda mitään.

Johtajiakin voi silti kouluttaa ja heidän tekemisiään korjata erilaisilla työmenetelmillä. Niissä käytetään paljon taidetta ja kulttuuria, kertoo Vesa Harmaakorpi.

- Oppiminen on helppoa, mutta poisoppiminen todella vaikeaa. Nykytilanteessa johtajan rooli on poisoppimista, niin että vanhat totutut tekemisen tavat saadaan syrjään.