Kuvagalleria: Luonto valmistautuu lepoon – Korkeasaari ei

Syksyn tullen kävijämäärä Korkeasaaressa vähenee. Roolit tuntuvat vaihtuneen, kun leijona ja pöllöt seuraavat silmät tarkkoina harvalukuiseksi käyneen homo sapiensin toimia.

Kotimaa
Gundeja Korkeasaaren eläintarhassa.
Anna-Maria Talvio / Yle

Syksyllä Korkeasaaren eläimet ovat paremmin esillä, koska eläimet ovat aktiivisempia viileällä ilmalla. Kesällä jatkuva ihmisten virta tuntuu kyllästyttävän eläimiä. Esimerkiksi Kissalaakson asukit tuntevat vesibussin aikataulut.

– Keskikesällä, kun turistit ovat saaneet jalkansa laiturille, niin kuumina päivinä kissapedot vetäytyvät takavasemmalle omaan rauhaansa ja näkyville jää vain hännänpää, kertoo Korkeasaaren eläintarhalehtori, tiedottaja Taru Vuori.

Lokakuussa jotkut eläimistä valmistautuvat talviunille, kun toiset eivät välitä vuodenajan vaihtumisesta tuon taivaallista. Africasiassa ja Amazoniassa elämä kulkee vuorokausirytmin mukaan.

Mangustit kikkailevat omiaan alati muuttuvassa rykelmämuodostelmassa. Myös gundit ovat hakeutuneet tiiviiseen ryhmään, koska ne ovat tasaisesta lämpötilasta huolimatta päättäneet pilvisyyden perusteella päivän olevan kylmä.

Chantaburinsammalsammakoille lienee käynyt "iloinen vahinko", sillä niiden vesialtaassa uiskenteli ainakin yksi nuijapää.

Osa eläimistä varautuu kylmään vuodenaikaan kasvattamalla tuuheaa ja hienoa talvikarvaa. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä on visentti, joka näyttää varsin salonkikelpoiselta kesäiseen versioon verrattuna.

– Välillä kuulee kävijöiden päivittelevän eläinten turkin huonoa kuntoa, vaikka kyseessä on talvikarvan vaihto. Asia on kuitenkin niin, ettei villejä eläimiä harjata, vaan niillä on ihan omat keinonsa turkinhoidossa.

Lintujen ystäville Korkeasaari on varsinainen helmi: tarhalintujen lisäksi saarella saattaa bongata esimerkiksi pähkinähakin tai merikotkan. Talviasuun vaihtaneiden riikinkukkojen keskellä tepastelee valkoposkihanhia jonossa. Niiden pulleat vartalot sujahtavat varsin sujuvasti portin alta.

– Joskus ihmiset kysyvät, että miksi pidämme täällä noita hanhia. No, ne ovat ihan itse tulleet tänne. Meillä taitaa olla ravintoa niin paljon helpommin saatavilla, että osa hanhista ei malttaisi ajoissa lähteä talveksi etelään, Vuori nauraa.

Vuorelta kysytään usein myös sitä, ettei miksei villejä valkoposkihanhia sitten lopeteta. Syy tähän on sama kuin missä tahansa muualla: ne ovat rauhoitettuja.

Eläintarhan rakennusten ylläpito ja eläinten siirrot joudutaan kävijöiden ja säiden takia ajoittamaan yleensä myöhäiseen syksyyn tai aikaiseen kevääseen. Rohkeimmat eläimet seuraavat nytkin rakennusmiesten touhuja varsin kiinnostuneen oloisena.

Talvella joutuukin ihmettelemään, kuka tarkkailee ja ketä.