Koe uusi yle.fi

Esko Valtaoja: Tiede etenee epäilyksen avulla

Avaruustähtitieteen professorin mielestä tieto ja osaaminen ovat avain ihmiskunnan pelastumiseen. Tutkijoiden näkemysten välillä käydään jatkuvaa kamppailua, mutta sen tarkoituksena on viedä tiedettä eteenpäin.

tiede
Esko Valtaoja
Yle

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on kirjoituksissaan käsitellyt muun muassa maailmankaikkeuden syntymistä ja kehittymistä sekä ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuutta.

Tiistaina Kotkassa luennoinut Valtaoja on korostanut tieteen merkitystä ja saanut kiitosta tavastaan kirjoittaa tieteestä kansantajuisesti.

Oikean tiedon löytäminen yhä vaikeampaa

Valtaojan mielestä ainakin meillä suomalaisilla menee tällä hetkellä erittäin hyvin, toisin kuin uutisia seuraamalla uskoisi. Hän myöntää ongelmia olevan, mutta niitä on ollut ihmiskunnan historiassa aina. Yhteisellä tahdolla niistäkin voidaan professorin mukaan selvitä.

- Tuskin meitä ilmastonmuutokselta pelastaa se, että menemme polvillemme rukoilemaan. Jos ei tietäminen ja osaaminen meitä pelasta, niin mikä sitten? kysyy Valtaoja.

Oikean ja oleellisen tiedon löytäminen on nykyisen sosiaalisen median aikakaudella entistä vaikeampaa, ja Valtaojan mielestä medialukutaitoa olisi opetettava enemmän myös kouluissa. Jatkuva epäily kuuluu myös hyvään tieteeseen, ja professorin mukaan tiedemiesten välillä onkin menossa jatkuva "vapaaottelu" toisen teoriaa vastaan.

- Toisin kuin monet luulevat, me emme ole mitään jesuiittoja, jotka varjelevat totuutta. Käymme toistemme kimppuun yrittäen osoittaa toisen olevan väärässä. Sillä tavoin tiede etenee epäilyksen kautta, sanoo Valtaoja.

Epäilijän kirjoitukset kelvanneet myös uskovaisille

Uskonnollisia piirejä Valtaoja on ärsyttänyt kyseenalaistamalla useaan otteeseen uskonnon tarpeellisuuden modernissa yhteiskunnassa. Silti hänet on palkittu myös Vuoden kristillinen kirja -palkinnolla Nurkkaan ajettu Jumala? -teoksesta. Kirja koostuu Valtaojan ja Tampereen piispan Juha Pihkalan välisestä kirjeenvaihdosta.

Tieteen näkökulmasta katsottuna uskonnot ovat yrittäneet jarruttaa kehitystä monin tavoin historian saatossa. Professori Valtaoja ihmettelee, miten muuten normaalit ja järkevät ihmiset voivat lopettaa silmiensä, korviensa ja aivojensa käytön, kun puheeksi otetaan Raamatun kirjoitukset.

Tällä hetkellä uskonnon jarruttava vaikutus on hänen mielestään selkeimmin nähtävissä monissa islamilaisissa maissa. Tosin se ei Valtaojan mielestä kerro islamista sinällään mitään, sillä samanlainen rooli oli myös kristinuskolla keskiajalla.

- Uskonnot ja muut ideologiat voivat toimia positiivisella tai negatiivisella tavalla. Haasteena onkin karsia niitä negatiivisia tapoja tavalla tai toisella, muotoilee Valtaoja.

Avaruustieteilijän eteen tulee jatkuvasti kysymys maapallon ulkopuolisesta elämästä. Hieman yllättäen Valtaoja kertoo vain "uskovansa" siihen ja pitävänsä maan ulkopuolista elämää todennäköisempänä vaihtoehtona nykyisten tietojen perusteella.

- Olisi kai parempi sanoa, että veikkaisin avaruudessa olevan älyllistä elämää. Jos olisi veikattava, niin laittaisin rahani sen vaihtoehdon puolesta.

- Me tutkimme ympäröivää maailmaa juuri siksi, että ymmärtäisimme itseämme paremmin. Jos kysymme ihmisen asemasta ja merkityksestä laajemmassa mittakaavassa, niin silloin ratkaiseva peruskysymys liittyy maapallon ulkopuoliseen älylliseen elämään. Olemmeko maailmankaikkeuden fiksuimpia olentoja vai alkeellisia vastasyntyneitä aivoinemme ja kuvitelminemme? pohtii Valtaoja.

Esko Valtaoja luennoi tiistaina Kotkassa otsikolla "Tieto, usko ja epäily". Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Kotkan opisto ja Kotkan vapaa-ajattelijat.