Ampumaurheiluliitto: "Vanhemmat eivät uskalla tuoda lapsiaan ampumaan"

Suomeen olympiamitaleita tuonut ampumaurheilu on jäljessä tavoitteissaan nuorten harrastajien määrässä. Joskus uusien harrastajien saamista rajoittaa sisäratojen puute, mutta myös asenteet ampumaharrastusta kohtaan vaikuttavat.

urheilu
Titta Pääkkönen tähtää ilma-aseradan tauluihin.
Hanne Kinnunen / Yle

Ampumaurheiluun ajaudutaan usein metsästyksen kautta tai ampumista harrastavan perheenjäsenen ohjastuksella. Suomen Ampumaurheiluliitto on kasvattanut jäsenmääräänsä aikuisissa, mutta nuorten osalta liitto on jäänyt tavoitteistaan.

– Siinä näkyy aselain kiristymisen vaikutus, ei ole niin helppo saada aselupia. Vanhemmat eivät uskalla tuoda lapsiaan ampumaan, ettei lapsi leimaudu ampujaksi, arvioi nuorisokadon syytä Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Mitään radikaalia romahdusta jäsenmäärässä ei ole valtakunnallisesti tapahtunut, mutta järkyttävät kouluampumiset vaikuttavat edelleen lajin suosion taustalla. Aarrekivi kuitenkin arvioi, että ilmapiiri on muuttumassa pikku hiljaa myönteisemmäksi.

– Kahden kolmen vuoden kuluttua näemme muutoksen, uskoo Risto Aarrekivi.

34 165 jäsenen Suomen Ampumaurheiluliitto on käynnistänyt viime vuoden lopulla Me yhdessä -seurakehitysprosessin, jolla halutaan aktivoida ampumaseuroja.

– Mukana on ollut noin 15 seuraa, ja niissä jäsenmäärät ovat lähteneet nousuun. Avoimissa ovissa on ollut normaalilla tavalla väkeä. Jos seura jaksaa tehdä töitä, niin porukkaa on kyllä tulossa, sanoo Aarrekivi.

Sisäratoja tarvitaan lisää

Kainuu on metsästysmaakunta, jossa jokainen tuntee jonkun metsästäjän tai metsästää itse. Kajaanin Ampujien varapuheenjohtaja Vesa Äikäs arvioi, että metsästyksen ansiosta Kainuun ampumaharrastajien määrä on säilynyt samalla tasolla viime vuosina, mutta ampumaurheilussa on notkahdus. Syynä voi olla muiden urheilulajien menestys, ja se näkyy myös koko maan tasolla.

Ruutiaseille ei taida olla sisäratoja tällä hetkellä ollenkaan, jos en ihan väärin tiedä.

Vesa Äikäs

– Tarjontaa on niin paljon. Joukkuepeleillä on nyt buumi menestyksen kautta, sanoo Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Kainuussa tarvittaisiin myös enemmän harjoitusmahdollisuuksia sisätiloihin.

– Tässä on tämä akilleen kantapää. Sisäradoilla ammutaan pääsääntöisesti ilma-aseilla, ja ne ovat lupavapaita, ja urheilupuolen ilma-aseet tulevat olemaan jatkossakin. Pääsy ampumaharrastukseen ja urheilun pariin olisi sitä kautta helpoin, mutta meiltä puuttuu juuri niitä sisäampumaratoja, missä saataisiin tällaisilla aseilla ampua, kertoo Kajaanin Ampujien varapuheenjohtaja Vesa Äikäs.

– Toinen asia on, että ruutiaseille ei taida olla sisäratoja tällä hetkellä ollenkaan, jos en ihan väärin tiedä. Se on ulkohommaa kokonaan.

Hylsyjä ampumaradalla.
Yle

Toimivia ulkoratoja on Suomessa 625 kappaletta. Sisäratojen tarkka määrä ei ole Suomen Ampumaurheiluliiton tiedossa, koska sisäradat eivät vaadi samanlaista luparuljanssia kuin ulkoradat. Osa sisäradoista saattaa olla myös tilapäisiä ratkaisuja.

– Liiton pyrkimys on, että seuroissa lähdettäisiin liikkeelle ja madallettaisiin kynnystä, että saadaan ilma-aseratoja. Kun seura kasvaa, voi miettiä kannattaako ruutirataa rakentaa vai tehdä yhteistyötä muiden seurojen kanssa, vinkkaa Risto Aarrekivi.

Kainuussa on tällä hetkellä kolme sisärataa. Vesa Äikäs kertoo, että ensi vuonna on toiveissa saada Kajaanin keskustaan sisärata muutaman vuoden tauon jälkeen.

– Kun saamme radan, alamme rummuttaa tilannetta, että meillä on ilma-aseelle sisäampumarata. Toivomme sinne ampujia, sanoo Äikäs.

Ei takaisin soramontulle

Pohjois-Suomessa ulkoammuntaratoja on hyvin. Siitä on metsästysharrastuskin pitänyt huolta, sillä aselaki velvoittaa metsästäjät harjoittelemaan ampumista.

Joissain tapauksissa on siirrytty ampumaan takaisin soramontuille, ja se ei ole hyvä asia kenenkään kannalta.

Risto Aarrekivi

Suomen Ampumaurheiluliitto toivoo, että kunnatkin huomioisivat, että ratoja ei laitettaisi liian helposti kiinni.

– Joissain tapauksissa on siirrytty ampumaan takaisin soramontuille, ja se ei ole hyvä asia kenenkään kannalta, sanoo toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi.

Ulkoammuntaradan perustaminen on vaikeampaa kuin sisäradan. Lupaprosessi vie aina oman aikansa, kun ympäristövaikutukset on arvioitava.

– Nyt on puolenkymmentä ulkoratahanketta menossa eteenpäin, mutta pohjavesialueilla olevia ratoja on sulkemisuhan alla, kertoo Aarrekivi.