Juoksuhaudan leukaluu kieli metsään kadonneesta sotilashautausmaasta

Vanhan sotilashautausmaan löytö on tutkijalle harvinainen herkkupaikka, myöntää Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jouni Taivainen. Parolannummelta Hämeenlinnan ja Hattulan rajoilta löytyi valtion metsämaiden kartoituksessa vanha sotilashautausmaa, leirikirkon paikka, linnoitteiden jäänteitä ja muuta kiinnostavaa. Metsähallituksen monivuotinen kulttuuriperinnön kartoitustyö on tuonut paljon lisätietoa metsien käytöstä ja alueiden elinkeinoista.

Kotimaa
venäläinen sotilashautausmaa Kamaramäessä
Jouni Taivainen, Metsähallitus

Hämeenlinnan ja Hattulan rajamailta Kamaramäestä on vanhastaan tiedetty, että maasta löytyy ihmisluita. Parhaiten niistä tiedetään noin 10 vuotta sitten sotaharjoitusten juoksuhaudan reunasta löytynyt alaleuka. Alueella onkin luiden takia ollut kaivuukielto. Luulöydöt saivat selityksen, kun Metsähallituksen tutkijat löysivät osana Metsähallituksen metsätalousmaiden kulttuuriperintöinventointia Kansallisarkistosta venäläisen kartan vuodelta 1819. Siihen oli merkitty nyt paikannettu hautausmaa. Aidattu sotilashautausmaa liittyi Parolannummen leirialueen leirikirkkoon, ehkä sotilassairaalaankin.

Aluetta tutkinut Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jouni Taivainen ei sinänsä yllättänyt, että Parolannummelta löytyy sen monisatavuotisen sotilas- ja leirihistorian jäänteitä. Hän vain ei uskonut paljonkaan säästyneen vanhan sotilaslentokentän tasaukselta, poteroiden kaivamiselta ja uudemmalta Panssariprikaatin panssarivaunujen möyrinnältä.

- Merkitsimme alueen nyt karttaan, jotta sotilaat osaavat sitä välttää.

Katinalan kyläläiset varastivat leirikirkon

Tutkiessaan Parolannummen kertomusperinnettä Jouni Taivainen löysi mielestään hauskan jutun. Joskus 1800-luvun lopulla kun leirikausi oli päättynyt, synkkänä syysyönä puinen leirikirkko katosi. Tapausta selviteltäessä paikalta veivät kärrynjäljet läheiseen Hattulan Katinalan kylään, jonne jäljet hävisivät. Eikä puita enää löytynyt. Kun puuta oli helpolla tarjolla ja omat loppuneet, jotkut käyttivät tilaisuutta hyväkseen, ja kirkko katosi polttopuuna Katinalan tiilenpolttouuneissa, nauraa tutkija.

Uuden laserkeilausaineistosta saadun vinovarjokuvan avulla Parolannummelta paljastui myös vanhoja maavallitusten jäänteitä. Niiden ikää ei ole vielä pystytty selvittämään, mutta päällä on noin sata vuotta vanhaa puustoa. Jouni Taivainen uskoo että jäänteet ovat sekä tykkipatterin että jalkaväen asemien vallituksia, joko Venäjän tai mahdollisesti Ruotsin vallan ajalta. Hän pitää mahdollisena, että ne ovat 1860-luvun ja ensimmäisen maailmasodan ajan välin laajojen linnoitustöiden osia, joita löytyy muualtakin Hämeestä, ja suojanneet pohjoiseen vievää tieyhteyttä.

Metsä paljastaa sotilas- ja siviilihistoriaa

Maastohavainnot yhdistettynä vanhoihin karttatietoihin kertovat, että alueella on joitakin Vähä-Luolajan kylän kylätonttejakin. Niinpä paikannetun hautausmaan vainajien joukossa voi olla sekä leirille haudattuja sotilaita että Vähä-Luolajan asukkaita. He saattoivat olla jopa 1600-vuosien nälkävuosien ja kulkutautien uhreja. Jouni Taivainen ounastelee, että historiallisen Kuninkaan- eli Keisarinmännyn lähettyviltä löytyy vanhoja Ruotsin vallan ajan leirienkin jäänteitä.

-Se on ehkä vanhinta harjoituskenttäaluetta. Sieltä on löytynyt toisenkin tyyppisiä pienempiä maavallirakennelmia.

- Olemme nyt inventoineet 2,6 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaita ja kartoittaneet noin 7000 kohdetta. Vanhimmat ovat yli 9000 vuoden takaa kivikaudelta, uusimmat ovat 1950-60-luvun kohteita. Sataa vuotta nuorempiin kohteisiin ei juuri kukaan ole aiemmin kiinnittänyt huomiota, ja siellä on erittäin paljon kiinnostavaa aineistoa. Osa on sotilaallisia, kuten sotavankileirejä, mutta enimmäkseen ne liittyvät siviilitalouteen, kuten uittoon, pohjoisen porotalouteen, tervan polttoon, kaskeamiseen jne. Niissä on hyvää aineisto jatkotutkimukseen.

Kulttuuriperintöinventointi alkoi jo vuonna 2010 ja jatkuu vuoteen 2015. Tavoitteena on kartoittaa kaikkiaan neljä miljoonaa hehtaaria metsämaita.