1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Edes tappava kobran purema ei pysäytä käärmeyrittäjää

Talvi saavuttaa meidät jälleen, mutta Suomea kiertävä käärme- ja matelijanäyttely tuo tuulahduksen tropiikkia kylmän ja pimeän keskelle. Bisnes on ollut yrittäjälleen hengenvaarallinen perintö.

ilmiöt
Myrkyllinen silmälasikäärme eli kobra
Myrkyllinen silmälasikäärme eli kobra.Harri Nousiainen / Yle

Käärme- ja matelijanäyttelyillä on Suomessa pitkät perinteet. Useiden vuosikymmenten ajan suomalaiset ovat saaneet ihastella ja kauhistella eksoottisia ja vaarallisiakin eläimiä turvallisesti lasin takaa.

Suhtautuminen käärmeisiin ja matelijoihin jakaa ihmisiä tehokkasti kahteen leiriin.

- Osa ihmisistä todellakin pelkää ja kammoksuu käärmeitä. Jotkut tulevat näyttelyymme ystävän tuomana saamaan siedätyshoitoa pelkoonsa, naurahtaa Tropical Zoo -näyttelyä yli 25 vuotta Suomessa kierrättänyt Keijo Eronen.

Erosen mukaan lapset eivät yleensä pelkää käärmeitä. Monet lapset antavat kuvauttaa itseään käärme kaulallaan aikuisten kauhistellessa vieressä.

- Onko se sitten niin, että vanhempien ja aikuisten pelot käärmeitä kohtaan tarttuvat ajan myötä myös joihinkin lapsiin, Eronen pohtii.

Keijo Eronen on perinyt matelijaliiketoimen isältään.
Keijo Eronen on perinyt matelijaliiketoiminnan isältään.Harri Nousiainen / Yle

Kobran puremasta selviytynyt

Keijo Erosta itseään ei ole hätkäyttänyt edes tappavan myrkyllinen käärmeenpurema.

Tämä pahin mahdollinen työvahinko Eroselle sattui toistakymmentä vuotta sitten, kun kuolettavan myrkyllinen silmälasikäärme eli kobra pääsi puremaan Erosta käteen.

Kokeneena käärmeiden käsittelijänä Eronen tajusi, että tilanteessa on toimittava määrätietoisesti ja rauhallisesti.

Pureman saatuaan Eronen käveli kassapisteelle, jossa hänellä oli vastamyrkkypakkaus valmiina. Mies ajoi itse autollaan Pieksämäen aluesairaalaan.

Sanoin, että tuokaa imukone, että saatte imettyä myrkkyä pois.

Sairaalassa henkilökunta ei aluksi ymmärtänyt, että Erosta oli purrut kobra. Verta vuotaneen miehen luultiin ensin tulleen koiran puremaksi.

- Minulle sanottiin aluksi, että mene odottamaan vuoroasi, mutta mietittyäni muutaman sekunnin menin itse suoraan päivystävän lääkärin huoneeseen, vaikka siellä oli jo joku toinen potilas. Kun sitten sain kerrottua mistä on kyse, hoitotoimet alkoivat edetä nopeasti.

Potilas piti silti edelleen itse ohjia hallussaan.

- Sanoin, että tuokaa imukone, että saatte imettyä myrkkyä pois. Olisikohan siinä alussa ollut vähän sitä, että henkilökunta oli epäileväinen, kun minä itse kerroin, mitä pitää tehdä ja mistä on nyt kyse. Onnekseni myrkkyä oli sen verran pieni määrä, että vastamyrkkyä ei tarvittu, vaan selvisin kortisonilla, jota minuun ruiskutettiin puolikymmentä ampullia, Erone muistelee.

Vaikka kobran purema on erittäin vaka asia, ei Eronen kokenut missään vaiheessa menneensä paniikkiin.

- En minä sitä välttämättä niin ajatellut, että nyt tuli lähtö. Tuli semmonen olo, että jos se oli tässä tämä latu, niin se on sitten näin, Eronen kertaa täpärää tilannettaa.

Käärmeet isältä pojalle

Keijo Eronen on tehnyt koko tähänastisen työuransa käärmeiden ja matelijoiden parissa. Liiketoimen Eronen peri isältään, joka tutustutti poikansa käärmeisiin jo varsin varhain.

Armeijasta päästyäni vuonna -79 lähdin suoraan rundille ja rekan rattiin. Siitä saakka ollaan oltu tien päällä.

Keijo Eronen

- Olin ehkä kahdeksan vanha, kun isä laittoi myrkyttömän käärmeen syliini - sillä seurauksella, että käärme oitis puri minua, Eronen muistelee naureskelle.

- Armeijasta päästyäni vuonna -79 lähdin suoraan rundille ja rekan rattiin. Siitä saakka ollaan oltu tien päällä, Eronen kertoo.

Näyttelyn siirteleminen ympäri Suomea vaatii paljon työtä.

- Nykyään kierrämme syyskuusta marraskuun loppuun ja joulu- ja tammikuun huollamme kalustoa ja vedämme henkeä. Tammikuun lopulla lähdemme taas tien päälle ja kierrämme vappuun saakka. Sitten pidämme kesätauon ja huollamme taas kalustoa ja eläimiä ja pidämme samalla vähän lomaa. Ja sitten syyskuussa karavaani palaa taas tien päälle, Eronen kuvailee työvuotensa kiertoa.

Käärme terraariossa matelijanäyttelyssä.
Laki vaatii, että olosuhteet ovat mahdollisimman lähellä eläinten luonnollista elinympäristöä.Harri Nousiainen / Yle

Laki sallii käärmenäyttelyt ainakin toistaiseksi

Käärme- ja matelijanäyttelyn pitäminen on Suomessa ainakin vielä toistaiseksi sallittua. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa näyttelytoiminta on kokonaan kiellettyä. Myös muualla Euroopassa tilanne on tiukempi Suomeen verrattuna.

- Esimerkiksi Saksassa joissain osissa maata käärmenäyttelyt ovat kiellettyjä ja toisissa paikoissa taas sallittuja. Myös täällä Suomessa eläinsuojelulaki kiristyi vuosituhannen vaihteessa, ja säädökset koskien esimerkiksi terraarioiden kokoa muuttuivat. Nykyään vaaditaan, että eläimillä olosuhteet ovat mahdollisimman lähellä niiden luonnollista elinympäristöä, Eronen toteaa.

Säädökset ovat siis tiukentuneet, mutta Keijo Erosen mielestä tilanteessa olisi selkeyttämisen varaa.

- Nykyään tilanne on sellainen, että vaikka Suomessa säännökset noin yleensä ovat kaikkialla samat, niin näissä asioissa ne vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviranomaiset ajattelevat asioista eri tavalla kuin Varsinais-Suomen viranomaiset.

- Läänineläinlääkäri käy tarkastamassa eläinten tilanteen pari kertaa vuodessa, ja jos joku viranomainen epäilee, jotain voisi olla vastoin säädöksiä, niin sitten eläinlääkäri taas tarkistaa asian, Eronen kertoo.

Lue seuraavaksi