Mainostajat siirtyvät vauhdilla verkkoon – ongelmilta ei säästytä

Samaan aikaan kun mainonta Suomessa vähenee, mobiili- ja verkkomainonta kasvaa räjähdysmäisesti. Yritysten nopea siirtyminen verkkoon ei kuitenkaan suju aivan ongelmitta.

Kuva: Yle

Mainonnan siirtyminen verkkoon ei suju aivan ongelmitta, sillä verkossa julkisuus on jatkuvaa. Hiljattain Stockmann sai osansa kiukkuisesta sosiaalisen median kohusta, kun tavaratalon vartija poisti asiakkaan pieneltä lapselta Hullut Päivät -ilmapallon. Kesällä somessa suututtiin Hans Välimäen Midhill-ravintolalle veden hinnoittelusta ja siitä, miten valittavaa asiakasta kohdeltiin Facebookissa.

Verkkoon siirrytään nopeasti

Mainonta matkapuhelimissa, sosiaalisessa mediassa ja verkossa kasvaa Suomessa tällä hetkellä rajusti. Samaan aikaan Mainostajien liiton syyskuussa julkaisema Mainosbarometri kertoo, että kokonaisuudessaan mainosten määrä vähenee.

Yritykset siis vähentävät perinteisen mainonnan rahoitusta, ja laittavat rahansa jatkuvaan näkyvyyteen verkossa, sanoo verkkomainonnan kasvua ajavan IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala.

- Kuluttajien ja mainostajien käytös on muuttunut. Kuluttajat ovat jo verkossa, ja nyt suomalaiset yritykset ja mainokset tulevat perässä.

Mainonta muuttaa verkossa myös muotoaan ja sitä on erityisen hankala mitata. Yritys voi esimerkiksi perustaa paljonkin seuraajia keräävän Twitter-profiilin kuluttamatta euroakaan. Facebook puolestaan ei julkaise yritysten käyttämiä mainossummia.

- Totta kai uusi väline muuttaa myös viestin muotoa. Verkossa brändi ei ole enää vain yrityksen hallinnassa, vaan kuluttajan valta brändin ympärillä on huomattavasti suurempi, Takala pohtii viitaten sosiaalisen median voimaan ja Suomessa nähtyihin somekohuihin.

Mainos tulee kännykkään

Erityisesti mobiilimarkkinointi vetää nyt, onhan jo enemmistöllä suomalaisista älypuhelin. Mobiilissa mainostaminen on kaksinkertaistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yhteisöpalveluihin kuten Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin panostavat etenkin palvelu- ja kaupanalan yritykset.

- Käytännössä se tarkoittaa uudenlaista ajattelua mainonnasta. Sovellusten ja bannereiden lisäksi yritykset kertovat tavallisesta arjestaan, Birgitta Takala pohtii.

Koska uudet mainosvälineet ovat yrityksile vielä vieraita, on mainosalalle tullut toimijoita, jotka panostavat pelkästään sosiaaliseen mediaan.

- Yhtäkkiä yrityksen pitää julkaista ehkä muutama sata kertaa vuodessa jotakin sisältöä, kun aikaisemmin riitti pari mainoskampanjaa vuodessa, naurahtaa sosiaalisen median toimiston Dinglen toimitusjohtaja Juho Jokinen.

Suomessa sosiaalisen median toimistojen kenttä on hajanainen, toimijoista löytyy sisällön tekijöitä ja tekniikan osaajia. Yritykset tarvitsevat Jokisen mukaan tukea vielä molemmissa.

- Yritykset tarvitsevat kokonaan uudenlaisia kumppaneita, jotka pystyvät tarjoamaan osaamisen näissä uusissa välineissä, jotka kuluttajat on omaksuneet yrityksiä nopeammin. Totta kai tarvitaan myös sloganeita, kuten Nokian "Connecting people".

Tavat vielä haussa

Yrityksen julkisuutta ei enää hallitse pieni ryhmä viestinnän ammattilaisia. Suomen somekohut ovat osoittaneet, että yhdestä tavaratalon asiakaspalvelijasta tai ravintolan Facebook-sivujen ylläpitäjästä voi alkaa todellinen myllerrys.

Myös uudet välineet saattavat kuitenkin hämmentää. Esimerkiksi Facebookissa "tykkää ja jaa" -arvonnat ovat arkipäivää sekä suomalaisilla että kansainvälisillä toimijoilla. Facebook on kuitenkin erikseen kieltänyt kaikki juuri tällaiset arvonnat, kilpailut ja mainoskikat.

- Ei siinä ole kyse siitä, että nyt juuri Suomessa ei osattaisi toimia somessa. Yrityksille tämä on vaan kaikki uutta, eikä aina muistetakaan, että miten ne säännöt nyt meni, pohtii Birgitta Takala.