Lehdillä historiallisen huono vuosi - puhtia haetaan paikallisuudesta

Maakunta- ja paikallislehdet keskittyvät tulevaisuudessa enemmän paikallisiin uutisiin, uskoo Länsi-Savo-konsernin viestintäliiketoiminnasta vastaava toimitusjohtaja Juha Pelkonen.

media
Juha Pelkonen
Yle

Maakunta- ja paikallislehdet elävät historiallisen vaikeita aikoja. Niin ikään kovat ajat ovat iskeneet myös eteläsavolaiseen Länsi-Savo-konserniin, joka kustantaa muun muuassa kahta maakuntalehteä Länsi- ja Itä-Savoa sekä useita paikallislehtiä. Länsi- ja Itä-Savon levikkimäärä on laskenut 4-5 prosenttia. Lisäksi ilmoitusmyynnin kokonaislasku viime vuodesta on 16 prosenttin luokkaa.

- Viime ja tämä vuosi ovat olleet erittäin vaikeita koko alalle. Tämä vuosi on taloudellisesti varmasti yksi historian huonoimpia. Tilanne alkaa vaikuttamaan kannattavuuteen ja siihen, pystytäänkö tulevaisuudessa maakuntalehteä julkaisemaan, kertoo Länsi-Savo-konsernin viestintäliiketoiminnasta vastaava toimitusjohtaja Juha Pelkonen.

Ratkaisuja tehtävä nopeasti

Pelkosen mukaan ratkaisuja tullaan tekemään nopealla aikataululla. Pohdinnassa on esimerkiksi se, millä keinoin kuluja karsitaan. Henkilöstö voinee kuitenkin huokaista helpotuksesta.

- Meillä oli viime keväänä yt-neuvottelut, ja tehtiinkin muutoksia. Uskon, että jatkossa tehdään kuitenkin enemmän toiminnallisia muutoksia. Juustohöylällä ei tilannetta pelasteta, Pelkonen miettii.

Muutamat maakuntalehdet Suomessa ovat hakeneet säästöjä esimerkiksi siirtymällä viisipäiväiseen julkaisuun. Itä- ja Länsi-Savon yhdistämiseen näinä vaikeina aikoina Pelkonen ei kuitenkaan usko.

- Savonlinna ja Mikkeli ovat niin erilaisia, että yksi lehti ei tunnu uskottavalta. Ajatusmaailmat ovat niin erilaiset.

"Vanhalla mallilla ei eteenpäin mennä"

Pelkonen uskoo maakuntalehtien sisällön, tuotteiden ja palveluiden täydelliseen muutokseen.

- Se, että Kimi Räikkönen on vaihtanut tallia, ei kiinnosta ketään enää aamulla. Kyllä meidän näkymä on paikallisuudessa ja sen korostamisessa. Valtakunnan uutisten ja STT:n painoarvo voi tulevaisuudessa siis oleellisesti pienentyä, ja omien tapahtumien kasvaa. Meidän täytyy löytää kokonaan uusia tuotteita ja palveluja esimerkiksi yrityspuolelle. Sellaisia, joita ei tänä päivänä tuoteta vielä, Pelkonen lataa.

Helsingin Sanomien entisen päätoimittajan Mikael Pentikäisen ehdotus siitä, että Yleisradion maakuntaradiot ostaisivat maakuntalehdiltä esimerkiksi uutisia, saa varovaisen kannatuksen.

- Täällä meillä on samat ilmiöt ja ihmiset. Kyllä siitä ollaan keskusteltu konsernin sisällä, että jotain yhteistyötä voisi olla.

Pelkonen uskaltaa varovasti katsoa kymmenen vuoden päähän.

- Uskon, että vielä sillonkin meillä on paperinen lehti käsissämme. Sanomalehdestä tosin pitää muuttua viestintätaloksia ja mainostoimistoksi. Muuttua täytyy, vanhalla toimintamallilla ei eteenpäin mennä.