Ilmakuvien kavalkadi kertoo Turun kiihkeästä kasvusta

Turun muutos puutalojen kaupungista kivi- ja betonilinnojen viidakoksi näkyy hyvin ilmakuvista, joita on koottu yksiin kansiin aina viime vuosisadan vaihteesta nykypäivään. Etenkin 1950-luvulla kaupunkikuva muuttui yhdessä hujauksessa.

kulttuuri
Turun linja-autoasema 1950-luvulla
Tältä näytti Turun linja-autoaseman seutu vuonna 1950.Kalevi Sori
Turun linnaa remontoitiin 1950-luvulla
Turun muutos puutalojen kaupungista nykyiseksi näkyy hyvin ilmakuvista, joita on nyt koottu kirjaksi.
Turun linja-autoasema 1950-luvulla
Tältä näytti Turun linja-autoaseman seutu vuonna 1950.Kalevi Sori

Juuri julkaistu kuvateos, Turku ilmasta kertoo arkistojen kätköistä löytyneillä vanhoilla ilmakuvilla tarinaa kasvavasta ja muuttuvasta kaupungista.

Teoksen kuvat on metsästänyt turkulainen FM Seppo Kemppainen ja esittelytekstit kirjoittanut kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtinen.

Teoksen vanhimmat kuvat 1800-luvun puolelta eivät luonnollisestikaan ole aivan ”oikeita” ilmakuvia, vaan esimerkiksi Turun tuomiokirkon tornista tallennettuja kaupunkinäkymiä.

Peltojen keskeltä betonilähiöön

Maamerkit ja Turun seitsemän kukkulaa pysyvät samoina, mutta kaupunkikuva on muokkaantunut vauhdilla, etenkin sotienjälkeisellä jälleenrakentamiskaudella ja maaltamuuton murroksessa.

Kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtinen.
Kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtinen.Jouni Koutonen / Yle

Maaseudun tyhjentyessä kaupunkeihin, niin myös Turkuun tarvittiin uusia asuntoja nopeasti – ja paljon. Puutalot saivat väistyä betonikolossien tieltä.

– Kaupunkiin muutti väkeä todella kiivaaseen tahtiin, ja sotien jälkeisenä pula-aikana ei ollut rakennettu juuri mitään ennen 50-luvun puoliväliä. Kun rakentamiseen sitten ryhdyttiin, oli se todella kiivasta rakentamista. Asutus levisi nopeasti kaupungin ulkopuolelle, kuvailee kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtinen.

Maaltapaon myötä myös maaseutu pakeni yhä vain kauemmas kaupungin kupeesta.

– Kaupungin laajentuminen näkyy todella hyvin ilmakuvissa. Vielä 1950-luvun kuvissa Turun ruutukaava-alue on laajojen peltoaukioiden keskellä. Vasta sen jälkeen alettiin tehdä lähiöitä, Patterinhaka etunenässä keskustan ympärille.

Autoille ahdas kaupunki

Väen lisääntyessä lisääntyi myös liikenne, vaikka vilkkain autoistuminen tapahtui hieman jälkijunassa vaurauden lisääntyessä. Vanhan kaupungin kadut kävivät ahtaiksi jo varhain.

Muutoksen vauhti oli niin nopeaa, että sitä ei edelleenkään tahdo uskoa vanhoja kuvia katsoessaan.

Rauno Lahtinen

– Vanhoissa valokuvissa näkee hyvin, kuinka vähäistä liikenne kuitenkin oli vielä 1950-60-luvuilla, jolloin kaupunkisuunnittelijat kuitenkin havahtuivat ongelmaan. Silloin alettiin leventää katuja ja rakentaa uusia teitä kaupunkien ympärille.

Liikenteen nopea lisääntyminen näkyy vaikkapa linja-autoaseman kulmilla, ja alueella on saatu käyttää luovaa ongelmanratkaisua nykyisten liikennemäärien ahtamiseksi alueelle.

– Kun katsoo, kuinka ahtaaseen paikkaan asema on 30-luvulla rakennettu, niin ihan ihmetyttää, miten se siihen on mahtunut. Eikä se sitten kovin hyvin mahtunutkaan. Kun liikenne, myös linja-autoliikenne, 50-60-luvuilla kasvoi valtavasti, piti aseman viereisiä puutalokortteleita purkaa, että saatiin lisätilaa laitureille.

Kaupunkikuvasta kadonneiden puutalojen ystävälle 1920-30-luku on mieluisinta kautta Turun lähihistoriassa. Mielenkiintoisinta lienee kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtisen mukaan kuitenkin juuri 50-luku.

– Muutoksen vauhti oli niin nopeaa, että sitä ei edelleenkään tahdo uskoa vanhoja kuvia katsoessaan. Ihan viiden vuoden aikana 1950-luvun lopulla puoli Turkua pantiin matalaksi ja rakennettiin uudet kerrostalot tilalle. Minua hämmästyttää aina vaan, miten niin saattoi tapahtua!