Koe uusi yle.fi

Hailuodon sillan ympäristövaikutukset pelättyä pienempiä

Tieyhteys Hailuodon ja mantereen välissä muuttaa jääolosuhteita Natura-alueilla, mutta ennakoitua pienemmät haitat voidaan minimoida rikkomalla jäätä luotsialuksilla alkutalvesta, ilmenee Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen tilaamista lisäselvityksistä.

Hailuoto
Hailuodon kaksi lauttaa.
Arto Veräjänkorva / Yle

Hailuotoon suunnitellun sillan kohtalo on pitkälti kiinni keskiviikkona Oulussa julkistetuista Natura-lisäselvityksistä. Jos ympäristöministeriö näyttää vihreää valoa, kiinteän maayhteyden kaavoitus etenee.

Hailuodon ja mantereen välinen merialue on matala, suurelta osin alle pari metriä syvä. Meri jäätyy laajalti pohjaan asti. Säät ja tuulet puolestaan liikuttelevat jäitä ja maa-aineksia, mikä on luontotyypille tärkeää.

Maayhteyden rakentamisen on pelätty pysäyttävän jään luonnolliset liikkeet, mikä on haitallista eräille Natura-rantojen uhanalaisille lajeille, kuten etelänsuosirri, ruijanesikko, nelilehtivesikuusi, upposarmio ja rönsysorsimo.

- Jyräävätkö jäät rantaa suotuisaksi näille herkille lajeille, siihen olemme miettineet ratkaisuja, kertoo hankkeen tilaaja, yksikönpäällikkö Risto Leppänen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Lisäselvitysten mukaan Natura-rantojen jääoloja voidaan ennallistaa riittävästi ajamalla luotsikuttereilla alkutalvesta nykyistä lauttaväylää pitkin siten, että jäänmuodostuksen kannalta tärkeinä viikkoina jäät pääsevät hieman liikkumaan alueella.

Natura-lajit tarvitsevat jääeroosiota

Hailuodon ja mantereen väliin suunnitellut kaksi noin 750 metriä pitkää siltaa ja tarvittavat maapenkereet vaikuttavat jääeroosioon pelättyä vähemmän.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen tilaamien lisäselvitysten mukaan jään aiheuttamat siirrokset rannalle heikkenevät, mutta vain pengertien tuntumassa.

Jäänmurtotöiden lisäksi Natura-haittoja lievennetään tienpitäjän kustantamalla luonnonhoitomaksulla, jonka avulla rahoitetaan pitkäjänteistä luonnonhoitoa ja seurantatutkimusta.

Asukkaat jo kärsimättömiä

Hailuodon ja mantereen välistä tieyhteyttä on puuhattu 60-luvulta alkaen. Lähes seitsemän kilometrin lauttamatka kypsyttää turistien lisäksi myös suurinta osaa vakituisesta asutuksesta.

- Varsinkin työssäkävijöille ja yrittäjille tämä on ollut tuskallista aikaa, korjausta toivottaisiin jo, Hailuodon kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Leo Sauvola sanoo.

Kunnanjohtaja Ari Nurkkala muistuttaa, että valtuusto on selvänumeroisesti siltayhteyden kannalla, ja maayhteys olisi kunnan elinvoimaisuutta olennaisesti lisäävä tekijä.

- Lapsiperheille nykyinen lauttayhteys tarkoittaa jatkuvasti 10 – 11-tuntisiä työpäiviä, kunnanjohtaja huomauttaa.

Hailuotolaisten turvallisuudentunnetta siltayhteys Ari Nurkkalan mukaan parantaisi oleellisesti. Hälytysajoneuvoilla on Hailuotoon suora yhteys vain 2 – 17 viikon ajan vuodessa - jäätietä pitkin, säävarauksella.