Bloggaajalle eettisyys ei riitä, vaatteen on oltava tyylikäs

Eettisten vaatteiden tarjontaan kaivataan lisää muodinmukaisuutta, ei perinteistä eettisyysleimaa. Muotibloggaajat suosivat mieluummin kirpputoreja.

A-studio
Mallinuket ovat huomattavasti normaalia suomalaista naista pidempiä ja hoikempia.

Ei tietoa ole tarpeeksi.

Teemu Bling

Muotibloggaajat peräänkuuluttavat eettiseltä muodilta myös trendikkyyttä.

- Todellista vaihtoehtoa ei ole. Eettisesti tuotettuihin vaatteisiin liittyy vielä sellainen erikoinen imago, ne ovat usein esimerkiksi todella värikkäitä, pohtii Pupulandia-blogia pitävä Jenni Rotonen.

Vaatetuotannon eettisyys ja yritysten vastuu tuotantomaiden työoloista ovat viime aikoina herättäneet keskustelua Outi Moilalan Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita -kirjan myötä. Bloggaajat uskovat, että eettisten vaatteiden tarjonta on kuitenkin vielä liian yksipuolista haastamaan halpaketjut.

- Ei kukaan osta vaatetta, joka ei tyylillisesti vastaa sitä, mitä haluaa. Vaikka se sitten olisi kuinka eettinen ja ekologinen, Rotonen sanoo.

- Halpaketjuihin tottuneelle kuluttajalle turhan hintavia eikä tällä hetkellä yleisesti pelkästä eettisyydestä olla vielä valmiita maksamaan selkeästi suurempaa summaa kuin vastaavasta halpaversiosta, sanoo puolestaan Indiedaysillä Rokkirekki-blogia pitävä Laura.

Bloggaaja välittää arvoja lukijoille

Thing for a bling-blogia kirjoittava stylisti Teemu Bling suosii kalliimmissa investoinneissa mieluummin pieniä suomalaisia suunnittelijoita, joiden tuotanto on joko kotimaista tai eurooppalaista. Eettisyys on kuitenkin vielä kenties luksusta.

Tuntuu nurinkuriselta, että syy kaikkeen on kuluttajan.

Jenni Rotonen

- Kaiken pahan alku ja juuri on se, että ihmiset ostavat vaatteita, joita eivät tarvitse, ihan vain ostamisen ilosta! Itse pyrin ostamaan suurimman osan vaatteista käytettynä ja kirpputoreilta, Bling miettii.

Jenni Rotosen mielestä kuluttajan on helpointa vaikuttaa ostamalla vähemmän, ja sitä hän yrittää blogissaan viestiä. Bloggaajilla on Suomessakin jo mielipidevaikuttajien asema, sen myöntävät kaikki.

- Olisi vähän itsekästä ja naiivia suosittua blogia pitäessään kuvitella, että omilla valinnoilla ei olisi mitään merkitystä tuon ryhmän kannalta, pohtii Rokkirekin Laura.

Vastuu yrityksillä?

Teemu Bling kertoo, että yrittää ottaa selvää brändivaatteiden taustoista ennen vaatteen ostoa. Helppoa se ei kuitenkaan ole.

- Ei tietoa ole tarpeeksi. Ihanteellinen tilanne olisi se, että tieto alkuperästä olisi samaan tapaan saatavilla kuin hinta. Nykyiset tuotemerkinnät eivät välttämättä kerro mitään siitä, millaisissa oloissa vaate on tehty, Bling sanoo.

Myös Jenni Rotonen peräänkuuluttaa yritysten vastuuta.

- Tuntuu nurinkuriselta, että syy kaikkeen on kuluttajan. Ei nyt ihan tunnu siltä, että minä voin vaikuttaa kaukaisten tuotantomaiden ihmis- ja työoikeudelliseen tilanteeseen helpommin kuin suuryritys.

Rokkirekin Laura puolestaan uskoo, että kärjistetysti myös kuluttaja pystyy vaikuttamaan.

- Kun nousee kohu, yritykset reagoivat, ja tuovat hyvinkin pian markkinoille juuri sitä, mitä milläkin hetkellä on rahakasta myydä. Niin kauan kun kuluttajat eivät vaadi eettisempiä vaatteita, on yritysten sama pyörittää halpatuotantoaan.

A-Studio: Stream keskustelee vaatteiden eettisyydestä ja yritysten vastuusta tuottajamaiden työoloista perjantaina 18.10. Studiossa vieraina Stockmannin viestintäjohtaka Nora Malin, Tekstiili- ja muotialat Ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen. Osallistu: Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) #a_stream ja Facebookissa (siirryt toiseen palveluun).