Itä-Suomen yliopisto toimii kuukauden ajan poikkeuksellisen suuren, puun pienpolton päästöjen haittoja tutkivan mittauskampanjan pitopaikkana. Kuopiolaisten tutkijoiden lisäksi mukana on parikymmentä eurooppalaista tutkijaa eri tutkimusinstituuteista.
Taajamissa jo pienillä pitoisuuksilla on haittoja erityisesti herkille väestöryhmille.
Maija-Riitta Hirvonen
Tutkimuksessa pyritään selvittämään muun muassa sitä, miten ja miksi puun pienpoltosta syntyvät pienhiukkaset vahingoittavat ihmisen keuhkoja. Lisäksi yksi tutkimuksen kohde on se, miten paljon puunpoltosta tulee nokihiukkasia ja missä olosuhteissa. Nokihiukkasten tiedetään aiheuttavan ilmaston lämpenemistä.
Pienessä mittakaavassa tapahtuva puun polttaminen voi aiheuttaa runsaasti päästöjä. Erityisesti se aiheuttaa pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä, joilla on merkittäviä haitallisia terveysvaikutuksia. Eniten savuhaitat häiritsevät tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla.
- Taajamissa jo pienillä pitoisuuksilla on haittoja erityisesti herkille väestöryhmille, professori Maija-Riitta Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Terveystutkijoiden mukaan pienhiukkaset ovat suurin terveyshaitta ympäristössämme. Ilman epäpuhtaudet ovat erityisen hankalia hengityselinsairauksia, kuten kroonista astmaa, keuhkoahtaumaa tai sepelvaltimotautia sairastaville. Myös pienet lapset kärsivät pienhiukkasista.
Pienpolton päästöjen vaikutuksesta arvioidaan keskieurooppalaisten elinajanodotteen lyhenevän noin 9–12 kuukaudella ja suomalaisten 7–8 kuukaudella.
Päästöt vaihtelevat eri puulajien välillä
Itä-Suomen yliopistossa toteutettavan mittauskampanjan tutkimuksessa poltetaan takassa koivua, kuusta, Euroopassa paljon käytettyä pyökkiä sekä kattilassa pellettejä.
Mittauksissa ihmisen keuhkosoluja altistetaan puiden päästöille ja selvitetään kuinka savukaasupäästöjen sisältämien pienhiukkasten kemiallinen koostumus on yhteydessä päästöjen haitallisuuteen. Vielä ei tiedetä, mikä pienhiukkasten ominaisuus aiheuttaa terveysongelmat.
Laudoista pitää ainakin poistaa naulat ennen polttoa.
Jorma Jokiniemi
Päästöjen laadun tiedetään vaihtelevan eri puulajien välillä. Kuoritusta runkopuusta ja pelleteistä lähtevät puhtaimmat päästöt.
- Laudoista pitää ainakin poistaa naulat ennen polttoa, koska metallit höyrystyvät poltettaessa, professori Jorma Jokiniemi Itä-Suomen yliopistosta ohjeistaa.
Itä-Suomen yliopisto osa kansainvälistä HICE-tutkimuskeskusta
Neljä viikkoa kestävä mittauskampanja on osa laajaa eurooppalaista yhteishanketta. Itä-Suomen yliopisto on ollut vuodesta 2012 lähtien mukana Helmholtz virtual Institute of Complex Molecular Systems in Environmental Health -tutkimuskeskuksessa, joka tutkii ihmisen aiheuttamien päästöjen ominaisuuksia ja niiden aiheuttamia vaikutuksia ilmastoon ja ihmisten terveyteen.
HICE-tutkimuskeskusta koordinoi ja rahoittaa Saksalainen Helmholtz Zentrum München ja se on keskittynyt erityisesti pienpolton ja liikenteen päästöjen haitallisten ominaisuuksien tutkimiseen.