Pelien tekijä voi tienata yli 5 000 e/kk - "peruskoulussa pitäisi keskittyä"

Pelitaloon töihin haluavan kannattaa osata englantia ja hankkiutua alan harrastajien joukkoon. Aloituspalkka ei ole mainittava, mutta nopeita nousumahdollisuuksia kyllä löytyy.

Kotimaa
Nuori pelaa Supercellin suunnittelemaa Clash of Clans -peliä iPadillä.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kovassa nosteessa olevalle pelialalle järjestetään Suomessa nykyisin ammattikoulutusta. Suomalaisen pelialan keskuksen Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen muistuttaa, ettei kouluissa kuitenkaan voida asentaa ammattia opiskelijan päähän.

- Koulu antaa valmiuksia, mutta kyllä ala pitää vielä opiskella itse. Pelintekijäksi päätyy pelejä tekemällä.

- Kyllä nykyisin pelitaloihin tulee väkeä alan kouluista, mutta paljon on myös harrastajapohjaisia tekijöitä, jotka ovat oppineet taidot omin päin. Alallahan ei ole formaaleja pääsyvaatimuksia, Hiltunen sanoo

Koulutus sen sijaan vaikuttaa Hiltusen mukaan alalla pääsyssä jo aikaisemmin.

- Peruskoulussa pitäisi keskittyä. Matematiikan osaaminen on tärkeää, jos aikoo päätyä ohjelmoimaan. Lisäksi englantia on osattava. Ala on niin läpikotaisin kansainvälinen, että sitä tarvitaan.

Pelien kehittäminen ei ole kuitenkaan pelkkää koodaamista. Lisäksi ovat suunnittelijat, 2D- ja 3D-artistit sekä johtajat. Peleihin liittyy myös paljon äänisuunnittelua ja sisällön kirjoittajilla on valtavasti työsarkaa yksittäisten kohtausten koreografioista laajempaan tarinan eettisen kaaren luomiseen.

Nuoren alan muutokset ovat nopeita ja palkkahaarukka melkoinen. Hiltunen arvioi, että pienemmässä pelitalossa junioristatuksella työskentelevä pelinkehittäjä saa vaivoistaan 1 500 - 2 000 euroa kuussa. Lahjakkuuksia keräilevät suuremmat yhtiöt taas voivat maksaa pitkäaikaiselle työntekijälle yli 5 000 euroa kuussa.

- Mutta mitään keskipalkkaa on mahdoton lähteä sanomaan. Tässä suhteessa alalla on niin paljon vaihtelua.

Peruspalkkaa enemmän pelihommissa saattavat viehättää kasvunäkymät ja pikavoittojen mahdollisuus. Varsinkin omistajapuolella, jossa menestystarinat ovat yksittäisiä mutta sitäkin makeampia.

Viimeisimpänä listalla on Supercell, jonka johtokaksikko pokkasi kumpikin 172 miljoonaa euroa myytyään puolet yhtiöstä Japaniin. Myös monella yhtiön 130 työntekijästä oli osakkeita. Heille myyntivoittoja kertyi yhteensä noin 200 miljoonaa euroa.

Pelitalon johtaja tuntee pelit - perusbisnes pitää opettaa

Suomalaisten pelitalojen johtajilla on innostusta omiin tuotteisiinsa. Yrityksen perusjohtamisessa ja tuotteistamisessa sen sijaan on vielä työstämistä, kertoo Aalto-yliopiston johtajakoulutukseen erikoistuneen Aalto EE:n toimialajohtaja Minna Wickholm.

Keskimääräinen pelitalon johtaja onkin entinen pelinkehittäjä, joka on ruvennut yrittäjäksi oma menestystuotteen idea johtotähtenään.

- Peliala johtajilla usin on hallussa. He tarvitsevat enemmän tietoa perinteisestä strategisesta toiminnasta ja ajattelusta. Heidän pitää rakentaa tuotteita asiakkaiden kanssa ja myös rahoituksen hakeminen ja talouspuoli ovat hyvin tärkeitä. Näihin tarvitaan myös markkinoinnin ja viestinnän taitoja.

Aalto EE:llä alkaakin ensi vuonna koulutusohjelma, jossa pelialan johtajille opetetaan johtamisen perustaitoja.

Wickholmin mukaan pelitaloa voi johtaa myös ilman koodaritaustaa.

- Pelialan johtamisesta suuri osa on samaa kuin monella muullakin alalla. Syklisyys vain on paljon kiivaampaa.

Hänen mukaansa johtajan ei ole pakko edes itse pelata. Mutta kannattaisi kyllä.

- Johtajan pitää ymmärtää, mitä asiakas hakee peliltä. Käyttäjäkokemuksen tunteminen on ihan peruselementti, varsinkin pelialalla.