Turkulaiskeksinnöllä aiotaan vallata maailman kalloimplanttimarkkinat

Vaikka Suomi on ollut biolääketieteen alalla huippuosaaja jo vuosikymmeniä, silti kansainvälisiä menestystarinoita ei ole vielä juurikaan syntynyt. Turkulainen kalloimplantteja eli pääkalloproteeseja valmistava Skulle Implants aikoo olla alansa menestystarina.

Kotimaa
Toimitusjohtaja Tommi Brunila, Skulle Implants
Kalle Mäkelä / Yle

Turussa ja Tampereella 80-luvulla aloitettu biomateriaalitutkimus on poikinut Suomeen jo kymmenkunta alan yritystä. Uusimpana maailman miljardimarkkinoille on lähtemässä turkulainen Skulle Implants.

Yritys aloitti äskettäin kalloimplanttien eli pääkalloon tarkoitettujen proteesien valmistuksen. Varsinainen myynti Euroopassa aloitetaan joulukuussa.

- Olemme tehneet jo implanttien esimarkkinointia. Ensin myymme suoraan sairaaloille. Odotamme, että tämä tulee olemaan menestys joka tapauksessa, kertoo toimitusjohtaja Tommi Brunila.

Mielestämme on melko selvää, että kallokirurgian alueella tämä implanttityyppi on ylitse muiden.

Pekka Vallittu

Tällä hetkellä kalloimplantteina käytetään joko muovista tai titaanista valmistettuja proteeseja. Turkulaiskeksintö on ainoa, jossa on bioaktiivista lasikuitua. Se mahdollistaa verenkierron ja luuston kasvun implantissa, myös tulehdusriski on pieni.

- Omasta mielestämme on melko selvää, että kallokirurgian alueella tämä implanttityyppi on ylitse muiden, sanoo Skulle Implantsin yksi omistajista ja implantin toinen kehittäjistä professori Pekka Vallittu Turun yliopistosta.

Ensin kalloimplantit, sitten muu luusto

Skulle Implants on toistaiseksi vasta pikkufirma. Tarkoitus on kuitenkin vallata markkinat omalla keksinnöllä. Kalloimplanteissa liikkuu vuositasolla miljardi euroa, mutta yritys tähtää jo pidemmälle.

- Tuotekehitys koko luuston implanttien osalta on aloitettu. Niillä markkinoilla liikkuu jo kymmeniä miljardeja euroja. Olen aina sanonut, että taivas on rajana, tykittää Tommi Brunila.

Olen aina sanonut, että taivas on rajana.

Tommi Brunila

Suomessa biolääketieteen ja biomateriaalien tutkimus on huippuluokkaa. Kansainvälisiä menestystarinoita ei ole silti vielä syntynyt. Ongelma on, ettei tavaraa osata myydä.

- Akilleen kantapää on ihan selvästi Suomessa rahoituksen lyhytjänteisyys ja toisaalta kaupallisen osaamisen puute. Tuotteet periaatteessa voi olla hyviä, mutta meillä ei ole markkinaosaamista ja markkinavoimaa, sanoo professori Pekka Vallittu.

Innovaatiot myydään usein ulkomaille

Turun yliopiston rehtori ja biolääketieteenlaitoksen entinen johtaja Kalervo Väänänen tunnistaa suomalaisen biolääketieteen ongelmat. Rahoittajat eivät ole ymmärtäneet että biolääketieteessä ei tapahdu mitään muutamassa vuodessa.

-Siitä on aiheutunut se, että hyvin varhaisessa vaiheessa useat näistä potentiaalisista innovaatiosta on myyty ulkomaille.

Skulle Implantsin ensimmäisen vuoden tavoitteeksi on asetettu maltillisesti muutaman miljoonan liikevaihto ja henkilökunnan tuplaus nykyisestä kymmenestä kahteenkymmeneen.

- Jostain on aloitettava. Mielestämme tuote on hyvä ja tuotantoa kehitetään nyt tässä tehtaassa. Kuinka suureksi tuotanto sitten kasvaa, sen sitten lähivuodet näyttävät, miettii Pekka Vallittu.