Koe uusi yle.fi

Hieronta ja harjanteko eivät enää ole näkövammaisen ainoat alat

Auton, veneen ja lentokoneen ohjaaminen ei onnistu, mutta muuten näkövammaisten työnteolle on vain vähän rajoituksia. Koulutuksen saanti ei ole ainakaan apuvälineistä kiinni, ja ammattien kirjo onkin monipuolistunut suuresti.

Kotimaa
Sokea mies käyttää tietokonetta
YLE

Mauri Mäkelä, Risto Viiperi ja Osmo Leppänen Kokkolan näkövammaisista kertovat tilanteen muuttuneen menneistä ajoista. Ennen sokeat olivat usein käsityöläisiä, kuten korintekijöitä. Nykyään näkövammaiset, täysin sokeatkin voivat olla korkeasti koulutettuja. Esimerkiksi juristin ammatti ei ole enää mahdottomuus.

Opiskelu onnistuu apuvälineiden avulla: tietokoneet puhuvat ja täysin sokeilla on digitaaliset pistenäytöt.

– Sitä on turha syyttää, jos ei pärjää. Apuvälineet ovat aivan erinomaiset, sanoo Osmo Leppänen.

Atk-asiantuntemusta löytyy

Joihinkin ammatteihin päätymisen näkövamma yhä estää, mutta hierojat ja harjantekijät eivät ole enää ollenkaan voittopuolisesti näkövammaisten ammatteja, miehet muistuttavat. Nyt ammattikirjoja on hyvin moninainen.

Melkein voisi sanoa, että kaikki ammatit, joissa ei tarvitse ajaa autoa, venettä tai lentokonetta, käyvät.

– Sokeissa on monen ammatin harjoittajia, ennen kaikkea atk-asiantuntijoita. Melkein voisi sanoa, että kaikki ammatit, joissa ei tarvitse ajaa autoa, venettä tai lentokonetta, käyvät, sanoo Risto Viiperi.

Mäkelä, Viiperi ja Leppänen muistuttavat, että myös näkövammaisten liikuntaharrastus on laajentunut ulottumaan lajeja maalipallosta pujotteluun ja keilailusta ampumahiihtoon.

Maija Pajala, Ritva Marttinen, Ivar Sundqvist, Mauri Mäkelä, Risto Viiperi, Osmo Leppänen ja Anders Nyberg.
Maija Pajala, Ritva Marttinen, Ivar Sundqvist, Mauri Mäkelä, Risto Viiperi, Osmo Leppänen ja Anders Nyberg.Petra Haavisto / Yle

Joka vuosi sadat menettävät näkönsä

Työikäisiä näkövammaisia on Suomessa 12 000. Heistä työssä käy Näkövammaisten keskusliiton mukaan noin 5000. Mukauttamalla työtehtäviä ja -ympäristöä väkövammaisten on mahdollista jatkaa työelämässä.

Näkövammarekisterin mukaan 300-400 työikäistä menettää vuosittain näkönsä joko osittain tai kokonaan. Lisäksi osa ihmisistä sinnittelee heikentyneen näön kanssa hakematta apua.